VILPAS Metsänviljelijän opas – usein kysytyt kysymykset
Miten Vilpas järjestää siemenviljelykset paremmuusjärjestykseen?
Siemenviljelysten paremmuusjärjestys perustuu laskennalliseen tuotosindeksiin, joka ennustaa siemenalkuperällä perustetun metsikön pinta-alakohtaisen puuntuotoksen koko kiertoajan yli. Tuotosindeksi ilmaistaan suhteessa paikalliseen metsikkösiemenalkuperään, jonka arvo on 100. Tuotosindeksin arvo 120 tarkoittaa, että kyseisen siemenviljelysalkuperän ennustetaan saavuttavan kyseisellä viljelypaikalla 20 % korkeamman hehtaarituotoksen kuin silloin jos metsikkö perustettaisiin vastaavalla jalostamatonta alkuperää olevalla paikallisella metsikkösiemenellä.
Siemenviljelykset on mahdollista järjestää paremmuusjärjestykseen myös kasvun ja elävyyden perusteella. Viljelypaikan sijaitessa hyvin ankarassa ilmastossa on suositeltavaa käyttää myös elävyyttä lajittelukriteerinä. Tuotosindeksin tapaan kasvuindeksi ilmoitetaan suhteellisena lukuarvona, kun taas elävyyden arvio esitetään elävyysprosenttina taimikossa, jonka keskipituus on 2,5 metriä.
Mitä tarkoitetaan taustapölytyksellä ja miten se vaikuttaa siemenviljelyssiemeneen?
Siemenviljelyksellä tuotetut siemenet saavat puolet perimästään emoilta ja puolet isiltään. Siinä missä kaikki emopuut ovat hyvien ominaisuuksiensa perusteella siemenviljelyksille vartettuja pluspuita, vain osa pölyttävästä siitepölystä on peräisin näistä pluspuista, osan siitepölystä saapuessa tuulen mukana siemenviljelystä ympäröivistä metsiköistä. Taustapölytyksellä tarkoitetaan tämän valikoimattoman siitepölyn osuutta siemenviljelyksen koko pölytyksestä. Taustapölytyksen ollessa 100 siemenviljelyksen vartteet pölyttyvät kokonaan ympäröivien metsiköiden siitepölyllä. Tämä tilanne koskee vain hyvin nuoria siemenviljelyksiä, joiden vartteiden hedekukinta ei ole vielä alkanut. Siemenviljelyksen varttuessa sen oma pölytuotanto lisääntyy, mikä pienentää asteittain taustapölytyksen osuutta. Vilppaassa siemenviljelyksen oma pölytyksen kehittymistä ennustetaan mallilla, jossa siitepölytuotannon maksimi saavutetaan nollatasosta alkaen noin kymmenessä vuodessa. Tällöin siemenviljelys tuottaa itse noin 60 % siitepölystä ja taustapölytyksen saama arvo on Vilppaassa vastaavasti 40.
Taustapölytys vaikuttaa siemenviljelyssiemenen ominaisuuksiin kahdella tavalla haitallisesti. Valikoimattomista puista tulevan siitepölyn korkea osuus laskee sekä kasvussa että elävyydessä saatua jalostushyötyä. Pieni taustapölytys tarkoittaa vastaavasti korkeampaa jalostushyötyä. Taustapölytys voi myös muuttaa tuotetun siemenen kestävyysominaisuuksia eteläisemmiksi sellaisilla siemenviljelyksillä, jotka on hyvän kukinnan ja siemenen tuleentumiseen varmistamiseksi perustettu aikoinaan emopuiden alkuperäaluetta etelämmäs. Tämä riski on suurin nuorilla siemenviljelyksillä, joilla taustapölytysosuus on korkea. Siemenviljelyksen varttuessa sen oma siitepölytuotanto kasvaa, ja siltä saatavan metsänviljelyaineiston ominaisuuksiin vaikuttavat yhä enemmän viljelyksen puut ympäröivän metsän vaikutuksen vastaavasti vähetessä.
Ottaako Vilpas ilmastonmuutoksen huomioon?
Vilppaan laskema tuotosindeksi pohjautuu sekä nykyilmastoon että ennusteeseen tulevaisuuden ilmastosta. Kahden ilmaston yhdistelmä antaa parhaan ennusteen koko kiertoajan puuntuotokselle.
Viljelypuustoissa valtaosa elävyyden alenemisesta ajoittuu kiertoajan alkuun, ennen kuin taimikko on saavuttanut 2,5 metrin keskipituuden. Nyt ja lähitulevaisuudessa perustettavien taimikoiden elävyyden kannalta nykyinen ilmasto on siten kriittinen. Puuston keskikasvu (m3/ha/v) sen sijaan saavuttaa lakipisteensä vasta kiertoajan puolivälin tienoilla, joten kasvun ennusteet perustuvat vuoden 2050 ilmastoon, joka pohjautuu ilmastoskenaarioon SRES-A1B.
Vilppaan suositukset ottavat siis huomioon kaksi haastetta, jotka puiden on selvitettävä saavuttaakseen parhaan mahdollisen puuntuotoksen. Aluksi niiden on selvittävä hengissä kriittisen taimivaiheen yli ja varttuneempina niiden on kyettävä hyödyntämään täysimääräisesti lämpenevän ilmaston ja pidentyvän kasvukauden tarjoamat mahdollisuudet. Parhaan tuotosindeksin saavuttavien viljelyaineistojen kasvukausi on paras kompromissi näistä kahdesta keskenään vastakkaissuuntaisesta vaatimuksesta.
Mitä tapahtuu jos valitsen “Nykyisen ilmaston”?
Vilpas tarjoaa vain yhden varsinaisen ilmastoskenaarion (SRES-A1B). Sen vaihtoehtona käyttäjällä on kuitenkin mahdollisuus valita “Nykyinen ilmasto”. Tällöin myös kasvulle lasketut ennusteet ovat nykyilmaston mukaiset eikä ilmastoskenaariossa ennakoitua lämpenemistä oteta suosituksissa millään tavoin huomioon. Nykyilmaston sisällyttäminen ohjelmaan tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden tarkastella ennustetun ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja vertailla eri vaihtoehtojen seurauksia.
Miksi kartalle ilmestyy neliö kun klikkaan jotain kohtaa kartalla?
Neliö tai hilaruutu on osa koko Suomen ja Ruotsin kattavaa hilaverkostoa. Jokaiselle hilaruudulle on olemassa tieto nykyilmaston keskimääräisistä ominaisuuksista, kuten myös ilmastonmuutoksen keskimääräisestä vaikutuksesta. Suomen alueella hilaruudut ovat suurempia (10×10 km) kuin Ruotsissa (4×4 km), mikä johtuu kummankin maan Ilmatieteen laitosten soveltamista paikallisilmaston erottelutarkkuuden eroista. Viljelypaikan ilmasto otetaan siis Vilppaan malleissa huomioon yhden hilaruudun tarkkuudella, ruudun keskimääräisenä ilmastona. Kun viljelypaikka on alueella, jossa pienilmaston vaihtelu on huomattavaa, käyttäjän tulee ottaa tämä huomioon kohdassa ”Paikalliset olosuhteet”.
Mitä tarkoittaa ”Paikalliset olosuhteet” ja mikä vaikutus valinnoillani on?
Viljelypaikka voi joskus poiketa selvästi ympäristöstään. Se voi olla kasvutekijöiltään keskimääräistä suotuisampi esimerkiksi etelärinteen, hyvän kuivatuksen tai maanmuokkauksen takia. Keskimääräistä ankarampia viljelypaikkoja taas ovat esimerkiksi hallanarat notkelmat, pohjoisrinteet, vedenvaivaamat maapohjat ja muokkaamattomat tai heikosti muokatut kasvupaikat. Koska Vilppaan suositukset perustuvat hilaruudun keskimääräiseen ilmastoon, viljelypaikan olosuhteet on tarpeen määritellä tarkemmin silloin kun ne eroavat selvästi hilaruudun keskimääräisistä olosuhteista. Tämä tapahtuu säätämällä viljelypaikan lämpösummaa joko lämpimämpään tai kylmempään suuntaan. Kun viljelypaikka määritellään paikallisesti keskimääräistä suotuisammaksi, tämä tarkoittaa sen lämpösumman korottamista 100 lämpösummayksikköä hilaruudun keskiarvoa suuremmaksi. Vastaavasti keskimääräistä ankarammaksi arvioidulle viljelypaikalle käytetään malleissa 100 lämpösummayksikköä hilaruudun keskiarvoa pienempää lämpösummaa.
Mitä tarkoitetaan lämpösummalla?
Lämpösumma on kasvupaikan lämpöilmastoa kuvaava käsite. Vilpas käyttää kasvukauden keskimääräistä lämpösummaa +5 asteen raja-arvolla. Yhden vuoden lämpösumma voidaan laskea kertomalla kasvukauden päivien lukumäärä saman jakson +5 °C ylittävällä päiväkeskilämpötilalla. Esimerkiksi jos vuorokauden lämpötilan keskiarvo on +9 °C, lämpösummaa kertyy tällöin neljän astevuorokauden (engl. degree days, lyhennettynä d.d.) verran edellyttäen, että kyse on kasvukauden aikaisesta tapahtumasta. Nykyilmastossa lämpösumma vaihtelee Etelä-Suomen noin 1400 astevuorokaudesta pohjoisimman Suomen 600 astevuorokauteen.
Paikallisesti poikkeavat ankarat ja suotuisat olosuhteet on määritelty lisäämällä keskimääräiseen vuotuiseen lämpösummaan tai vastaavasti vähentämällä siitä sata astevuorokautta. Tämä vastaa suunnilleen yhden asteen kasvukauden aikaista keskilämpötilaeroa Pohjois-Suomessa ja noin puolen asteen eroa Etelä-Suomessa.
Miksi eteläistä alkuperää olevaa metsänviljelyaineistoa suositellaan selvästi alkuperäaluettaan pohjoisemmaksi?
Tämä johtuu siitä, että Vilppaassa käytetty kasvumalli ja suositukset ottavat huomioon tulevan ilmaston lämpenemisen. Keski-Suomen ja Pohjanlahden rannikon leudoilla kasvupaikoilla hieman paikallista myöhemmin kasvunsa päättävä metsänviljelyaineisto pystyy paremmin hyödyntämään ilmaston lämpenemisen myötä pitemmälle syksyyn jatkuvan kasvukauden. Tämä vaikutus näkyy selvästi, jos verrataan suosituksia tietyllä viljelypaikalla niihin, jotka saadaan käyttämällä nykyilmastoa. Viimeksi mainittu malli ei ota huomioon ilmaston lämpenemisestä seuraavaa tuotospotentiaalin kasvua.
Onko suositelluista siemenviljelyksistä saatavilla siementä tai taimia?
Vilpas näyttää kaikki rekisteröidyt tuotantoiässä olevat siemenviljelykset, joita pidetään käyttökelpoisina valitulle viljelykohteelle. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että siemeniä tai taimia on saatavilla kaikista suositelluista viljelyksistä. Kustakin siemenviljelyksestä on saatavissa lisätietoa esim. sen omistajista klikkaamalla siemenviljelyksen nimeä. Omistajalta voi tiedustella siemenviljelyksen tuottaman aineiston saatavuutta. Vanhat siemenviljelykset, joista ei enää ole siementä saatavilla poistetaan Vilppaasta viljelyksen omistajan pyynnöstä.
Mitä siemenviljelysten käyttöaluekartat tarkoittavat?
Käyttöaluekartat näyttävät missä siemenviljelyksen tuottamaa aineistoa voidaan käyttää metsänviljelyyn. Kartan väriasteikko kertoo kuinka paljon paikallista metsänviljelyaineistoa parempaa kyseisen siemenviljelyksen tuottama aineisto kullakin paikalla on; mitä tummempaa, sitä parempaa. Koska väriasteikko on standardoitu, eri siemenviljelysten käyttöaluekartat ovat suoraan verrattavissa keskenään.
Vilppaan suomalaisille siemenviljelyksille tuottamat käyttöaluekartat ovat Suomen osalta samat kuin Ruokaviraston vahvistamat viralliset käyttöalueet. Ruotsalaisten siemenviljelysten käyttöalueet Suomessa ovat suosituksia, jotka perustuvat samoihin sääntöihin kuin suomalaisille siemenviljelyksille laaditut käyttöalueet. Kyseiset säännöt on esitetty julkaisussa Ruotsalainen ym. (2016): Männyn siemenviljelysaineiston käyttöalueen määrittäminen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 39.