Tietoa puulajeista ja niiden menestymisestä

Suomessa esiintyy luontaisesti noin 30 puulajia. Näistä suurin osa on lehtipuita. Havupuita on vain neljä lajia: mänty, kuusi, kataja ja Ahvenanmaalla harvinaisena kasvava euroopanmarjakuusi. Osa puulajeista – havupuista kataja ja euroopanmarjakuusi – jää usein pensasmaisiksi.

Suomen metsien valtapuulajit ovat kuusi, mänty, hieskoivu ja Suomen kansallispuu rauduskoivu. Lajit kasvavat yleisinä lähes koko Suomessa. Kuusi ja rauduskoivu puuttuvat pohjoisimmasta Lapista ja mänty Käsivarresta ja tunturialueilta. Tunturien rinteillä kasvaa tyypillisesti tunturikoivua, joka on hieskoivun alalaji.

Koivujen lisäksi yleisiä kotimaisia lehtipuita ovat haapa ja harmaaleppä sekä usein monirunkoisina kasvavat raita, tuomi ja pihlaja. Tervaleppää, lehmusta ja vaahteraa kasvaa Etelä- ja Keski-Suomessa ja tammea aivan eteläisimmässä Suomessa.

Ulkomaisissa havupuissa vähän puuntuotantoon sopivia lajeja, koristekäyttöön sopivia runsaasti

Kotimaisten puulajien lisäksi Suomessa kasvatetaan monia puulajeja, jotka eivät luontaisesti kuulu luontoomme. Ulkomaisia puulajeja käytetään paljon esimerkiksi puisto- ja pihapuina.

Ulkomaisista puulajeista erityisesti havupuut ovat pitkään kiinnostaneet suomalaisia, sillä luontaisia havupuulajeja on meillä vähän. Toisaalta maatamme ilmastollisesti vastaavilla alueilla – Pohjois-Amerikassa, Itä-Aasiassa ja eri puolilla Eurooppaa – kasvaa runsaasti havupuita, jotka voisivat menestyä myös Suomessa.

Luonnonvarakeskuksen (entinen Metsäntutkimuslaitos) puulajikokeista käy ilmi, että kotimaisten pääpuulajien kanssa metsätaloudellisesti kilpailukykyisiä puulajeja voivat olla euroopan- ja arkangelin(siperian)lehtikuuset, kontortamänty ja douglaskuusi. Myös makedonianmänty, sahalininpihta ja serbiankuusi voivat kasvaa melko hyvin.

Euroopan- ja arkangelinlehtikuusen pituuskasvu on ylittänyt jopa 20 prosentilla kotimaisten viljelykuusikoiden keskimääräisen pituuskasvun vastaavalla metsätyypillä. Lehtikuuset kasvavat myös hyvin suuriksi: Punkaharjun tutkimusmetsistä löytyy Suomen pisin puu, 47-metrinen euroopanlehtikuusi ja lähes 45-metrisiä arkangelinlehtikuusia. Ikää näillä puilla on yli 140 vuotta.

Merkittäviä metsätalouspuita, ehkä arkangelinlehtikuusta lukuun ottamatta, ulkomaisista havupuista ei ole tullut. Puuntuotantoa suurempi merkitys ulkomaisilla puulajeilla on koristepuina. Etelä-Suomessa koristekäyttöön sopivia lajeja on noin 20.

Puulajikuvauksissa on tällä hetkellä jonkin verran lähinnä nimistöön liittyvää tarkistustarvetta. Päivitykset tehdään 30.4.2022 mennessä.

Metsäpuiden erikoismuodot

Monilla Suomessa luontaisesti kasvavilla puulajeilla esiintyy myös normaalista poikkeavia muotoja. Kuusella niitä on kaikkein eniten. Tunnetuimpia kuusen erikoismuotoja ovat surukuusi, käärmekuusi ja erilaiset kääpiökasvuiset kuuset.

Kotimaisten puiden erikoismuodot tarjoavat kestävän ja omaperäisen mahdollisuuden viherrakentamiseen. Kotimaista alkuperää olevia ja kotimaassa tuotettuja koristepuita on mahdollista viljellä ja käyttää huomattavasti nykyistä enemmän. Kasvullisten lisäysmenetelmien kehittyminen luo edellytykset hyödyntää entistä paremmin näitä ”luonnon omia innovaatioita”.

Mikä on puu?

Puut ovat yksi puuvartisten kasvien kasvumuoto, muut ryhmät ovat varvut, pensaat ja liaanit. Sen paremmin puut kuin puuvartiset kasvitkaan eivät ole mikään kasvitieteellisesti yhtenäinen ryhmä, vaan samassa heimossa ja suvussa voi olla sekä puu- että ruohovartisia kasveja.

Puuvartisten kasvien eri kasvumuotojen väliseen rajanvetoon ei ole mitään yksiselitteistä määritelmää. Puut ja pensaat erotetaan toisistaan yleensä kasvutavan ja koon perusteella. Puut ovat pääsääntöisesti yksirunkoisia ja niillä on selvä latvus, kun taas pensaat ovat monirunkoisia ilman selvää erillistä latvusta. Joskus puun määritelmään sisällytetään myös tietty vähimmäispituus (välillä 3 – 10 m).

Kasvumuoto riippuu myös olosuhteista: metsänrajalla tai muuten ankarissa olosuhteissa yleensä puumaiseksi kasvava laji voi jäädä pensasmaiseksi. Lajitasolla ratkaisu on tehtävä lajin tyypillisen varttuneen yksilön perusteella.

Tutkimuksen painopiste on muuttunut

Metsäntutkijat ovat tutkineet puulajeja monipuolisesti: kasvatusta, käyttöä ja ominaisuuksia sekä ympäristönmuutosten vaikutuksia puulajien menestymiseen. Nämä tutkimukset ovat luoneet pohjan Suomen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle. Ulkomaisten puulajien menestymistä Suomessa on tutkittu jo yli 140 vuotta, jos alkuna pidetään ensimmäisiä lehtikuusi-istutuksia valtionpuistoihin.

Luonnonvarakeskuksen uusimmissa tutkimuksissa selvitetään muun muassa puiden erikoismuotojen jalostamista ja lisäämistä koriste- ja joulupuiksi. Myös puulajien käyttöä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen vaikutusten hillintään tutkitaan.

Miten puulajien nimet muodostetaan?

Lisätietoa

Tutustumiskohteet

Seurat

Suomen lajitietokeskus

Kirjallisuutta

  • Kauppila, A., Anttila, A., Autio, A., Fagerholm, J., Lehtonen, J., Oksa, E., Raisio, J., Saarinen, J., Uski, K., Viherä-Aarnio, A. & Väre, H. 2021. Vihreät jättiläiset, Suomen suurimmat puut. Metsäkustannus ja Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. 288 s.
  • Oskarsson, Ole & Nikkanen Teijo. 1998. Metsäpuiden erikoismuotoja kultakuusesta luutakoivuun. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 670. 54 s.+ 84 kuv. ISBN 951-40-1605-X.
  • Pihlström, K. & Viherä-Aarnio, A. 2020. Suomalaisten puut. Metsäkustannus. 367 s.
  • Silander, Veikko, Lehtonen, Jukka & Nikkanen, Teijo. 2000. Ulkomaisten havupuulajien menestyminen Etelä-Suomessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 787. 127 s. ISBN 951-40-1754-4.
  • Väre, H. & Kiuru, H. 2019. Suomen puut ja pensaat. 4. painos. Metsäkustannus. 249 s.
  • Väre, H., Saarinen, J., Kurtto, A. & Hämet-Ahti, L. (toim.). 2021. Suomen puu- ja pensaskasvio. 3. uudistettu painos. Dendrologian Seuran Julkaisuja 10:1‒