VuorikontortamäntyPinus contorta ssp. latifolia

Kuva: Jukka Lehtonen/Metla

Levinneisyys

Vuorikontortamänty (Pinus contorta ssp. latifolia S. Watson) kasvaa laajoilla alueilla Pohjois-Amerikan länsiosissa. Se muodostaa yleensä laajoja puhtaita metsiköitä.

Vuorikontortamännyn levinneisyysalue

Menestyminen

Vuorikontortamännyllä on perustettu kaikkiaan 53 viljelmää 10 eri alkuperällä. Viljelmiä on perustettu Solböleen 4, Ruotsinkylään 17 (jäljellä 16), Punkaharjulle 26 (24), Vesijaolle 4 ja Kivaloon 2.

Eniten tuhoa kontortametsiköissä on aiheuttanut lumi ja myrsky. Vähäisempää haittaa on aiheuttanut tervasroso ja tyvilaho. Hyönteisistä tuhoa on aiheuttanut tukkimiehentäi ja ruskomäntypistiäinen.

Kookkain vuorikontortamänty kasvoi Ruotsinkylän viljelmässä. Sen läpimitta 68-vuotiaana oli 50 cm ja pituus 31,2 m.

Tutkimusalueiden parhaat metsikköviljelmät

Viljelmä Ikä, v Pituus, m Läpimitta, cm Puusto, m³/ha
Kivalo 85 67 19,0 29 250
Punkaharju 317 63 29,1 37 474
Ruotsinkylä 7 71 28,9 41 495
Solböle 104 69 23,3 34 262
Solböle 105 69 23,7 32 287
Vesijako 152 72 27,9 33 345

 

Uudistuminen ja käyttö

Vuorikontortamänty on tehnyt käpyjä jo alle 10-vuotiaana ja myöhemmin hyviä käpysatoja on ollut muutaman vuoden välein. Ruotsinkylän keruussa vuonna 1986 täyden siemenen osuus oli 41 prosenttia. Luontaisesti syntyneitä taimia löytyi vuonna 1997 melkein kaikista viljelmistä.

Vuorikontortamäntyä on Suomessa käytetty metsäpuuna enemmän kuin muita ulkomaisia mäntylajeja. Nuoruusvaiheessa se voittaa kasvussa kotimaisen männyn, joten sitä voi kasvattaa paperiteollisuuden raaka-aineeksi.

Laji.fi kuvaus