Kuusilajien menestyminen Suomessa

Kuusiviljelmiin on istutettu 13 lajia ja lisäksi 1 muunnos. Näistä Solböleen on istutettu 11 (jäljellä 10), Ruotsinkylään 9, Punkaharjulle 13 (10). Lisäksi yksittäispuina on Lapinjärvelle istutettu 2 (1), Aulangolle 1 ja Vesijaolle 2 lajia. Viljelmissä on käytetty 30 alkuperää tai siemenlähdettä. Kuusiviljelmien kokonaismäärä oli 104 ja niiden pinta-ala noin 32 ha. Vuoden 1996-97 inventoinnissa 14 taksonista oli jäljellä 11 ja viljelmistä 78.

Kuusten taimia on kasvatettu taimitarhalla 4-5 vuotta ja ne on koulittu ainakin kerran. Kuusiviljelmien istutustiheys oli yleensä 2,0 m x 2,0 m, mutta joskus myös 1,6 m x 1,6 m tai 2,4 m x 2,4 m.

Pohjois-Amerikasta kotoisin olevat kuusilajit ovat punakuusta ja sitkankuusta lukuun ottamatta kestäneet kovia pakkasia yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin kotimainen kuusi. Itä-Aasian kuusilajit ovat sen sijaan olleet arempia.

Puulajiviljelmiin istutetuista 13 kuusilajista on kokonaan tuhoutunut 3 lajia: punakuusi, Picea schrenkiana ja P. wilsonii. Sitkankuusi merellisenä puulajina on menestynyt ainoastaan Solbölessä. Siellä se on kasvanut kuusilajeista parhaiten. Muita myös muissa tutkimusalueissa menestyneitä lajeja ovat mustakuusi, valkokuusi ja engelmanninkuusi sekä arvokkaaksi koristepuuksi osoittautunut serbiankuusi.

Sitkankuusta lukuunottamatta eri kuusilajien kasvu on ollut samankaltaista Solbölessä ja Punkaharjulla, mutta Ruotsinkylässä kuuset ovat kasvaneet huonosti. Syynä Ruotsinkylän heikkoon kasvuun on osaltaan ollut huonompi kasvupaikka, mutta joissakin tapauksissa myös hoidon laiminlyönti. Ruotsinkylän viljelmät ovat melkein alusta asti joutuneet kilpailemaan kotimaisten puulajien kanssa ja sietämään niiden varjostusta.

Ulkomaisten kuusilajien kasvupaikkavaatimukset näyttävät olevan hyvin lähellä kotimaisen kuusen vaatimuksia. Valontarpeen suhteen niillä on kuitenkin suuria eroja. Valoa vaativin on okakuusi ja varjostusta sietävin serbiankuusi. Monien kuusilajien kasvatuksessa voi hyvin käyttää kotimaisen kuusen kasvatusmalleja.

Kuusilajien menestyminen Solbölen, Ruotsinkylän ja Punkaharjun tutkimusalueen viljelmissä.
Puulaji
Solböle
Ruotsinkylä
Punkaharju
Picea asperata Kiinankuusi
*
*
P. engelmannii Engelmanninkuusi
***
**
***
P. glauca Valkokuusi
***
*
***
P. albertiana Albertankuusi
**
*
***
P. glehnii Glehninkuusi
***
*
**
P. jezoënsis Ajaninkuusi
**
**
***
P. koraiensis Koreankuusi
***
P. mariana Mustakuusi
**
***
***
P. omorika Serbiankuusi
***
***
***
P. pungens Okakuusi
**
**
**
P. rubens Punakuusi
P. schrenkiana Vuorikuusi
P. sitchensis Sitkankuusi
***
*
P. wilsonii Wilsoninkuusi
*** = menestynyt hyvin (kestävä tuhoja vastaan, kasvu kutakuinkin samanlainen kuin alkuperäalueillaan)
**  = menestynyt kohtalaisesti (ei täysin sopeutunut; tuhoaltis ja hidaskasvuinen)
*    = menestynyt heikosti (suurin osa puista kuollut; elossa olevat heikkoja, hidaskasvuisia)
†   = tuhoutunut (kaikki puut kuolleet)