LännenpihtaAbies lasiocarpa

Kuva: Teijo Nikkanen/Metla

Levinneisyys

Lännenpihdan levinneisyysalue

Lännenpihta (Abies lasiocarpa (Hooker) Nutt.) kasvaa pääasiallisesti Pohjois-Amerikan Kalliovuoriston länsiosan vuoristojen ylemmissä osissa laajalla alueella Alaskasta Uuteen Meksikoon. Se on tyypillinen metsänrajaa muodostava puulaji.

Menestyminen

Lännenpihdalla on perustettu 12 viljelmää 3 eri alkuperällä. Viljelmiä on perustettu Solböleen 3, Ruotsinkylään 4 (jäljellä 3) ja Punkaharjulle 5 (4).

Tutkitut lännenpihdan viljelmät eivät ole menestyneet hyvin lukuun ottamatta yhtä punkaharjulaista viljelmää. Lännenpihtaa ovat vaivanneet keväthallat, havukirvat ja sienitaudit. Viljelmien huono menestyminen johtunee sopimattomista alkuperistä, sillä yleensä lännenpihta on menestynyt hyvin Pohjois-Suomessa asti.
Kookkain lännenpihta kasvoi Punkaharjulla. Sen läpimitta 64-vuotiaana oli 51 cm ja pituus 23,7 m. Tämä ainoa Kanadan Br. Columbian Schuswap Lake -alkuperää oleva viljelmä on kasvanut selvästi muita paremmin. Siinä ei myöskään ole esiintynyt minkäänlaisia tuhoja.

Tutkimusalueiden parhaat metsikköviljelmät

Viljelmä Ikä, v Pituus, m Läpimitta, cm Puusto, m³/ha
Punkaharju 353 64 21,1 34 397
Ruotsinkylä 57 72 17,3 30 201
Solböle 41 72 19,2 35 220
Solböle 267 65 16,4 29 155

 

Uudistuminen ja käyttö

Lännenpihdalla hyvät käpysadot toistuvat usein. Ruotsinkylästä ja Punkaharjulta kerätyissä kävyissä täyden siemenen osuus vaihteli 18-44 prosentin välillä. Luontaisesti syntyneitä taimia on löytynyt runsaasti kaikista viljelmistä.

Vaikka lännenpihta on keväthalloille arka, kestää se hyvin talvipakkasia ja menestyy Pohjois-Suomea myöten, jos alkuperä on kestävä. Tiheän ja säännöllisen latvuksensa ja hitaan kasvutapansa ansiosta se sopii pientenkin pihojen koristepuuksi.

Laji.fi kuvaus