VMI Puuhaku palvelun tietokanta, muuttujat ja laatukartat

1. Tietokanta

VMI Puuhaku -palvelu käyttää VMI-mittausaineistojen pohjalta muodostettua tietokantaa. Tietokannan muodostamisessa on käytetty VMI9–VMI12 -mittausaineistoja, jolloin käytettävissä on samoilta maantieteellisiltä alueilta määritettyjä metsikkö-, koeala- ja puustotunnuksia useiden vuosikymmenten aikana.

Tietokannan muuttujat koostuvat puutason tiedoista, joiden taustatietoina on metsikkö- ja koealatason mittaustietoja ja muita tietoja. Puutason tiedot ovat koepuista mitattuja mittaustietoja ja koepuille malleilla lasketuista tiedoista.

2. Tietokannan muuttujat

Puulaji

  • Koepuun puulaji. Tietokannan sisältämät puulajit ovat mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu, haapa ja leppä (harmaa- ja tervaleppä yhdessä)

Läpimitta D1,3 [mm]

  • Koepuun kuorellinen rinnankorkeusläpimitta 1,3 metrin korkeudella syntypisteestä (d1,3) [mm]

Kuoren paksuus, kaksinkertainen [mm]

  • Koepuun kuoren paksuus rinnankorkeudella kahdesta mittaussuunnasta (kaksinkertainen kuoren paksuus) [mm]

Elävän latvuksen alaraja [dm]

  • Koepuun elävän latvuksen alaraja [dm]

Puun pituus [dm]

  • Koepuun pituus maanpinnan tasosta [dm]

Puun 5 vuoden pituuskasvu [dm]

  • Koepuun viiden vuoden pituuskasvu [dm]
  • Määritetty havupuille

Puun 1 vuoden pituuskasvu [dm]

  • Koepuun inventointikesän pituuskasvu [dm]
  • Määritetty havupuille

Läpimitan (D1,3) 5 vuoden kasvu [mm]

  • Rinnankorkeusläpimitan mittausta edeltäneen viiden kasvukauden kasvu [mm]

Läpimitan (D1,3) 1 vuoden kasvu [mm]

  • Rinnankorkeusläpimitan mittausta edeltäneen kasvukauden kasvu [mm]

Puun ikä [v]

  • Koepuun ikä [v]
  • Koepuun mitattu rinnankorkeusikä + ikälisäys

Puun tilavuus [dm³]

  • Koepuun rungon kuorellinen tilavuus [dm³]

Mittausvuosi

  • Koepuun mittausvuosi

Koealan koordinaatit

  • Koealan mitatut P- ja I-koordinaatit YKJ-koordinaattijärjestelmässä
  • Käytetään koepuun sijaintitietona

Kasvupaikan päätyyppi

  • Metsikkökuvion kasvupaikan päätyypit Kankaat ja Suot.

Kasvupaikkaluokka

  • Metsikkökuvion kasvupaikkaluokka:
    • Lehdot ja lehtomaiset ja lettosuot sekä lehtoturvekankaat
    • Lehtomaiset kankaat ja ruohoiset suot sekä turvekankaat
    • Tuoreet kankaat ja suursaraiset ja mustikkaiset suot sekä turvekankaat
    • Kuivahkot kankaat ja piensaraiset ja puolukkaiset suot sekä turve­kankaat
    • Kuivat kankaat ja tupasvillaiset sekä isovarpuiset suot ja turvekankaat
    • Karukkokankaat ja rahkaiset suot sekä turvekankaat

Kehitysluokka

  • Metsikkökuvion vallitsevan jakso puuston kehitysluokka:
    • Varttunut taimikko (keskipituus yli 1,3 m)
    • Nuori kasvatusmetsikkö
    • Varttunut kasvatusmetsikkö
    • Uudistuskypsä kasvatusmetsikkö
    • Suojus- ja siemenpuumetsikkö

VMI

  • VMI-kierros, jolla koepuu on mitattu:
    • VMI9 –> mittausvuodet 1996-2003
    • VMI10 –> mittausvuodet 2004-2008
    • VMI11 –> mittausvuodet 2009-2013
    • VMI12 –> mittausvuodet 2014-2016

Kuorettoman rungon kuivatuoretiheys [kg/m³]

  • Koepuun kuorettoman rungon kuivatuoretiheys [kg/m³]
  • Mallilla ennustettu arvo (Repola ym. 2007)
  • Laskettu puulajeilla mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu
  • Laskettu napapiirin eteläpuolella

Kuorellisen rungon kuivatuoretiheys [kg/m³]

  • Koepuun kuorellisen rungon kuivatuoretiheys [kg/m³]
  • Mallilla ennustettu arvo (Repola ym. 2007)
  • Laskettu puulajeilla mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu
  • Laskettu napapiirin eteläpuolella

Puun rungon biomassa [kg]

  • Koepuun rungon kuiva-aineen paino [kg]
  • Mallilla ennustettu arvo (Repola ym. 2007)
  • Laskettu puulajeilla mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu
  • Laskettu napapiirin eteläpuolella

Puun kuoren biomassa [kg]

  • Koepuun runkopuun kuoren kuiva-aineen paino [kg]
  • Mallilla ennustettu arvo (Repola ym. 2007)
  • Laskettu puulajeilla mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu
  • Laskettu napapiirin eteläpuolella

Elävien oksien biomassa [kg]

  • Koepuun elävien oksien kuiva-aineen paino [kg]
  • Mallilla ennustettu arvo (Repola  ym.2007)
  • Laskettu puulajeilla mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu
  • Laskettu napapiirin eteläpuolella

Neulasten biomassa [kg]

  • Koepuun neulasten kuiva-aineen paino [kg]
  • Mallilla ennustettu arvo (Repola ym. 2007)
  • Laskettu puulajeilla mänty ja kuusi
  • Laskettu napapiirin eteläpuolella

Kuolleiden oksien biomassa [kg]

  • Koepuun kuolleiden oksien kuiva-aineen paino [kg]
  • Mallilla ennustettu arvo (Repola ym. 2007)
  • Laskettu puulajeilla mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu
  • Laskettu napapiirin eteläpuolella

Tukkiosan päättymiskorkeus [dm]

  • Koepuun tukkiosan päättymiskorkeus [dm] (= 15 cm:n läpimitan korkeus puussa)
  • Laskettu runkokäyrältä (Laasasenaho 1982)
  • Laskennassa on käytetty tukin minimipituutta 40 dm ja minimilatvaläpimittaa 15 cm. Jos rungon koko ei mahdollista em. pölkyn mittoja, tukkiosan päättymiskorkeus on 0 dm.
  • Laskennassa ei ole otettu huomioon rungon laatua.

Kuitupuuosan päättymiskorkeus [dm]

  • Koepuun kuitupuuosan päättymiskorkeus [dm] (= 7 cm:n läpimitan korkeus puussa)
  • Laskettu runkokäyrältä (Laasasenaho 1982)
  • Laskennassa on käytetty kuitupuun minimipituutta 20 dm ja minimilatvaläpimittaa 7 cm. Jos rungon koko ei mahdollista em. pölkyn mittoja, kuitupuuosan päättymiskorkeus on 0 dm.

Tukkiosan tilavuus [dm³]

  • Koepuun tukkiosan kuorellinen tilavuus [dm³]
  • Laskettu runkokäyrältä (Laasasenaho 1982)
  • Tilavuus lasketaan tukkiosan alkamiskohdasta (=kannon korkeus) sen päättymiskorkeuteen (=15 cm:n läpimitan korkeus)
  • Laskennassa on käytetty tukin minimipituutta 40 dm ja minimilatvaläpimittaa 15 cm. Jos rungon koko ei mahdollista em. pölkyn mittoja, tukkiosan tilavuus on 0 dm³.
  • Laskennassa ei ole huomioitu rungon laatua.

I-laadun tilavuus [dm³]

  • Koepuun tukkiosan parhaimman laatuluokan (I-laatu) tilavuus [dm³]
  • Laskettu runkokäyrältä (Laasasenaho 1982)
  • Tilavuus lasketaan tukkiosan alkamiskohdasta (=kannon korkeus) I-laadun päättymiskorkeuteen
  • Laskennassa on käytetty havutukeilla minimipituutta 40 dm ja minimilatvaläpimittaa 15 cm (kuusi 16 cm). Poikkeusmittoina männyllä on lisäksi 31 dm ja 20 cm. Vanerikoivulla vastaavat mitat ovat 31 dm ja 20 cm.
  • Yleiset laatuvaatimukset havutukeille:
    • ei latvamutkaa tai monivääryyttä
    • ei lahoa, sinistymää tai toukanreikiä
    • ei rengashalkeamia tai sydänhalkeamia
  • I-laadun havutukeilla edellisten lisäksi:
    • vähäinen tasainen lenkous sallittu
    • pienet tuoreet ja kuivat oksat sallittu
    • ei pystyoksia, lahoja oksia tai oksakyhmyjä
  • Yleiset laatuvaatimukset koivuvaneritukeille
    • ei oksaryhmiä tai pystyoksia
    • ei lahoa, lahopohjaisia koroja tai pintahalkeamia
    • ei epämuodostumia tai syviä tyvipoimuja
  • I-laadun koivuvaneritukeilla lisäksi
    • vähäinen tasainen lenkous sallittu
    • ei tuoreita, kuivia tai lahoja oksia
    • ei koroja tai suuria oksakyhmyjä

Kuitupuuosan tilavuus [dm³]

  • Koepuun kuitupuuosan kuorellinen tilavuus [dm³]
  • Laskettu runkokäyrältä (Laasasenaho 1982)
  • Tilavuus lasketaan kuitupuuosan alkamiskohdasta (=kannon korkeus tai 15 cm:n läpimitan korkeus) sen päättymiskorkeuteen (= 7 cm:n läpimitan korkeus)
  • Laskennassa on käytetty kuitupuun minimipituutta 20 dm ja minimilatvaläpimittaa 7 cm. Jos rungon koko ei mahdollista em. pölkyn mittoja, kuitupuuosan tilavuus on 0 dm³.

Latvaosan tilavuus [dm³]

  • Koepuun latvaosan tilavuus [dm³]
  • Laskettu runkokäyrältä (Laasasenaho 1982)
  • Tilavuus on laskettu kuitupuuosan päättymiskorkeudesta tai kannon korkeudelta (kuitupuurunkoja pienemmät puut) latvaan.

Tukkiosan kuivatuoretiheys [kg/m³]

  • Koepuun tukkiosan kuivatuoretiheys [kg/m³]
  • Mallilla kuorettomalle rungonosalle ennustettu kuivatuoretiheyden arvo, joka on muodostettu seuraavasti: Tukkiosalle on laskettu mallilla (Repola 2006) kuivatuoretiheyden arvot 10 cm välein rungon pituuden suhteen. Näistä arvoista on edelleen laskettu rungon poikkileikkausalalla painotettu keskiarvo.
  • Laskettu puulajeilla mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu
  • Laskettu Etelä-Suomen koepuille (kaikki maakunnat poislukien Kainuu- Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi).

Kuitupuuosan kuivatuoretiheys [kg/m³]

  • Koepuun kuitupuuosan kuivatuoretiheys [kg/m³]
  • Mallilla kuorettomalle rungonosalle ennustettu kuivatuoretiheyden arvo, joka on muodostettu seuraavasti: Kuitupuuosalle on laskettu mallilla (Repola 2006) kuivatuoretiheyden arvot 10 cm välein rungon pituuden suhteen. Näistä arvoista on edelleen laskettu rungon poikkileikkausalalla painotettu keskiarvo
  • Laskettu puulajeilla mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu
  • Laskettu Etelä-Suomen koepuille (kaikki maakunnat poislukien Kainuu- Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi).

Latvaosan kuivatuoretiheys [kg/m³]

  • Koepuun latvaosan kuivatuoretiheys [kg/m³]
  • Mallilla kuorettomalle ennustettu kuivatuoretiheyden arvo, joka on muodostettu seuraavasti: Latvapuuosalle on laskettu mallilla (Repola 2006) kuivatuoretiheyden arvot 10 cm välein rungon pituuden suhteen. Näistä arvoista on edelleen laskettu rungon poikkileikkausalalla painotettu keskiarvo
  • Laskettu puulajeille mänty, kuusi, rauduskoivu tai hieskoivu
  • Laskettu Etelä-Suomen koepuille (kaikki maakunnat poislukien Kainuu- Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi).

Kuidun pituus [mm]

  • Koepuun keskimääräinen kuidun pituus rinnankorkeudella
  • Mallilla ennustettu arvo (Lundqvist ym. 2005)

3. VMI-analyysikartat

Kartat kuvaavat muuttujien alueellista vaihtelua. Ne on laskettu usean VMI-kierron (valtakunnan metsien inventointi, VMI9 – VMI12, 1996 – 2016) koepuiden mittausten perusteella metsä- ja kitumaalle. VMI-aineistot mahdollistavat tiheän mittausverkoston ansioista tasalaatuisen ja alueellisesti kattavan tiedon tuottamisen koko valtakunnan alueelta . Laskennassa käytetiin 1 km hilakokoa. Hilaruudun arvo perustuu usean etäisyyttä käänteisesti painottavan IDW-interpoloinnin (inverse distance weighting) keskiarvoon, jotka on laskettu käyttäen 20–50 km maksimietäisyyksiä. Hila-arvo ei siis kuvaa valittua muuttujaa juuri kyseisen hilaruudulla, vaan yhdistää enintään 50 km etäisyydellä olevat tiedot painottaen lähimpiä havaintoja eniten.

Laskennassa on edellytetty muuttujan havaintoja vähintään viideltä VMI-koealalta 20 km säteellä hilaruudusta. Jos tämä ehto ei ole täyttynyt, ei hila-arvoa ole laskettu. Kartoista on jätetty pois myös sellaiset osat, joissa yhtenäinen hilaruutujen peittoalue olisi ollut alle 2500 km2. Näiden seikkojen vuoksi kartoissa on tyhjiä alueita. Karttojen reuna-alueilla hilatieto ei ole yhtä tarkkaa kuin keskiosissa.

Kartat ovat saatavilla sekä png- että tiff-tiedostoina. Näistä png on kuvatiedosto, joka soveltuu ruudulta katseluun ja voidaan liittää dokumentteihin. Tiff-tiedosto on tarkoitettu käytettäväksi paikkatieto-ohjelmilla ja tallennettu ETRS-TM35FIN –koordinaatistoon. Karttojen lisensointi perustuu CC BY 4.0 –lisenssiin; ne ovat vapaasti julkaistavissa, jaettavissa ja muokattavissa, mutta julkaisun yhteydessä lähde on mainittava.