Käyttöohje

Nykytilanne ja ennuste

Tarkastellaksesi nykytilannetta valitse kartan valikosta viimeisin vuosi.

Valitse kartan oikean puolen valikosta metsähyönteislaji, jonka kehitystä haluat tarkastella.

Kartalla näkyy valitun lajin tilanne verrattuna lajin kehitykseen liittyvään lämpösummaan. Jos kyseisen lajin lämpösummaraja on jo täyttynyt, näet toteutuneen tilanteen kartalla. Jos lajin kuoritumisen tai aikuistumisen lämpösummaraja ei vielä ylittynyt näet kartalla ennusteen siitä milloin annettu lämpösummaraja todennäköisesti saavutetaan. Ennusteessa käytetään Ilmatieteenlaitoksen 10 vuorokauden sääennustetta.

Aiemmat vuodet

Voit tarkastella valittujen hyönteislajien kehityksen ajoittumista eri vuosina valiten aiemman vuoden aina vuodesta 2010 lähtien.

Ennuste perustuu lämpösummiin

Lämpösummia käytettäessä on syytä ottaa huomioon

  • Kehitys vaihtelee paikallisten olojen mukaan: notkoissa on yleensä viileämpää kuin mäillä, auringonpaisteisella paikalla on lämpimämpi kuin varjossa ja esim. pinon päällä on lämpimämpi kuin pinon pohjalla tai sisäosissa.
  • Lämpösummia voidaan käytännössä käyttää parhaimmillaankin vain yleistyksenä, eikä niitä tule käyttää yksinomaisena tietolähteenä metsätuhojen torjunnan päätöksiä tehtäessä.
  • Tutkimuksissa lämpöanturit asetetaan usein aivan tutkittavan ilmiön kohdalle (esim. pinon sisällä) ja tällöin saadaan tutkimuksen tarpeisiin tarkkaa tietoa. Ilmatieteen laitoksen lämpötilamittaukset tehdään 2 m korkeudelta varjosta. Näitä yhdenmukaisia mittaustuloksia saadaan nopeasti laajalta alueelta ja ovat siksi hyviä lämmöstä riippuvien ilmiöiden seurannassa ja ennustamisessa.
  • Myös hyönteisten yksilölliset erot ja ravinnon riittävyys vaikuttavat kehitysnopeuteen.

Kirjanpainajan kehitys

Kirjanpainajan uuden sukupolven aikuistuminen alkaa kun lämpösummaa on kertynyt n. 700 °Cvrk. Normaalina vuonna uudet aikuiset jäävät puuhun loppukesäksi ja poistuvat maahan talvehtimaan syksyllä. Lämpimänä vuonna uudet aikuiset saattavat lähteä parveilemaan heinä-elokuussa ja voivat perustaa 2. Sukupolven, joka aikuistuu kun lämpösummaa on kertynyt n. 1150 °Cvrk.

Ruskomäntypistiäisen toukkien kuoriutuminen

Ruskomäntypistiäisen toukat syövät edellisvuotisia männynneulasia alkukesästä. Kun tuhot alkavat näkyä, torjunta on jo myöhässä. Optimaalinen torjunta-aika on toukkien kuoriutuessa, kun lämpösummaa on kertynyt 140 °Cvrk. Ensimmäisiä toukkia voi nähdä jo, kun lämpösumma kohoaa 60-80 vuorokausiasteeseen.

Pystynävertäjän aikuistuminen

Ensimmäiset aikuiset lähtevät lentoon, kun vuorokauden maksimilämpötila ylittää 10 astetta. Nuoret aikuiset lentävät mäntyjen latvoihin ja syövät versoja ontoksi aiheuttaen kasvutappioita. Pystynävertäjän uuden sukupolven aikuistuminen männyn kaarnan alla alkaa, kun lämpösummaa on kertynyt n. 350 °Cvrk.

Kartassa on prosenttiosuuksina aikuistuneiden pystynävertäjien osuus uudesta sukupolvesta. Se on laskettu kuluvan päivän lämpösummaennusteesta Saarenmaan (1985) kaavalla. Yhtälössä on käytetty arvoja, jotka kuvaavat pinon pintaosien tilannetta. Valtaosa pystynävertäjistä elää pinon pintaosissa. On myös hyvä tietää, että yhtälö on tehty kuvaamaan pohjoisia oloja, eikä välttämättä anna oikeita arvoja Etelä-Suomessa.