AasianrunkojääräAnoplophora glabripennis

Kuvaus

Aasianrunkojäärä on iso, musta jäärälaji, joka on karanteenituholainen. Se elää monilla lehtipuulajeilla; Suomessa sitä on löydetty koivulta ja raidalta. Alunperin se on kotoisin Kiinan ja Koreoiden alueelta. Laji leviää puutavaran, taimien ja etenkin puisen pakkausmateriaalin mukana. Sitä on tavattu vieraslajina Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta. Yksi lisääntymispaikka on Suomestakin, mutta aasianrunkojäärä pyritään hävittämään Suomesta ja siksi niitä havaittaessa tai epäiltäessä on viipymättä otettava yhteyttä Ruokavirastoon. Kaikki havainnot on ilmoitettava.

Suomalaisista lajeista aasianrunkojäärä muistuttaa eniten tukkijääriä (suutaria ja ranskanräätäliä) ja sarvijaakkoa, jotka ovat havupuuhyönteisiä, sekä runkohaapsasta, joka on haapojen ja poppelien laji.

Lisääntyminen ja leviäminen

Aikuisia voi tavata alkukesästä lähtien lokakuulle asti. Ne ovat isoja kovakuoriaisia ja elävät kuukauden verran. Aktiivisimmillaan aikuiset ovat kesällä, jolloin ne käyttävät lehtiä ja ohutta puun kuorta ravinnokseen. Naaras munii munat yksitellen kaarnaan nakertamiinsa koloihin.

Munat ovat isoja hyönteisen muniksi, riisinjyvän kokoisia ja näköisiä. Munat kuoriutuvat parissa viikossa. Toukat syövät aluksi nilakerroksessa ja myöhemmin kaivautuvat puuaineeseen. Koteloituminen tapahtuu sydänpuussa. Aikuistuneet hyönteiset tekevät pyöreän noin 10 mm läpimittaisen ulostuloreiän. Kehitys aikuiseksi kestää kaksi vuotta tai kauemmin.

Tuhot

Aasianrunkojäärä iskeytyy täysin terveisiin puihin ja suosii lämpimissä paikoissa kasvavia puita. Todennäköisimmät lisääntymispaikat ovat yksittäisissä lehtipuissa tai valoisissa metsänreunoissa, joiden lähistölle tuodaan paljon puista pakkausmateriaalia seuduilta, joilla laji asustaa.

Tuho alkaa huomaamattomasti puun latvaosista ja tuhon erottaminen muiden syiden aiheuttamasta puiden latvusten ränsistymisestä on hankalaa. Kun iskeymät vuosien aikana tulevat alemmas rungolla, voi puu kuolla. Kuolleiden puiden käyttö polttopuuna ja sen siirtely voi levittää aasianrunkojäärää pitkiäkin matkoja. Muuten laji etenee hitaasti. Aikuiset munivat usein samaan puuhun, jossa ovat toukkana kehittyneet. Kuolleisiin puihin ne eivät kuitenkaan muni. Kuolleessa puussa voi toukka kuitenkin kehittyä aikuiseksi asti.

Toukat syövät puiden nilaa estäen ravinteiden kulun, ja nestevirtausten häiriintyessä puu kuolee. Tuho alkaa latvasta. Toukan syömäkuvioiden kohdalta puu pyrkii kylestämään vaurioita, mikä aiheuttaa harjanteita syönnöksen ympärille. Koivussa nämä harjanteet voivat repiä tuohen rikki paljasten tuhon.

Torjunta

Aasianrunkojääriä viihtyy parhaiten lämpimissä metsän reunoissa, ja lehvästön sulkeutuneisuus ja rehevyys vähentää aasianrunkojäärätiheyksiä. Suomessa se on elinmahdollisuuksiensa pohjoisrajoilla eikä todennäköisesti pysty elämään ja lisääntymään muualla kuin kaikkein lämpimimmillä paikoilla.

Aasianrunkojäärä ei ole välitön uhka Suomen koivu- ja haapaviljelmille. Lajin menestyminen ja elintavat Suomessa ovat vasta arvailujen varassa, joten yllätyksiä saattaa tulla eteen.

Aasianrunkojäärä on hävitettävä Suomesta, jos se tänne kulkeutuu. Ennaltaehkäisy on paras torjuntatapa. Pitää varmistua siitä, että maahan tuleva lehtipuusta tehty puutavara, isommat lehtipuutaimet, polttopuu ja pakkausmateriaalit ovat puhtaat tuhonaiheuttajista. Säädösten mukaan esiintymäalueilta hakataan isäntäpuiksi sopivat lehtipuulajit ja alueen ympärille muodostetaan puskurivyöhyke, jolta lehtipuut tarkastetaan ja puiden kuljettamista rajoitetaan. Tarkastuksia jatketaan vielä monta vuotta sen jälkeen, kun viimeinen havainto jäärästä on tehty.

Lisätietoa

• Ruokavirasto: Aasianrunkojäärä
• Euphresco. Risk management for the EC listed Anoplophora species, A. chinensis and A. glabripennis. (ANOPLORISK) Final Draft Report 14.3.2014.
• P.S.Meng, K. Hoover, and M.A. Keena. 2015. Asianlonghorned Beetle (Coleoptera:Cerambycidae), an Introduced Pest of Maple and Other Hardwood Trees in North America and Europe. Journal of Integrated Pest Management 6 (1): 1-13.
• Pouttu, A. 2015. Aasianrunkojäärä on savuton metsäpalo. Kasvinsuojelulehti 48 (4): 114-118.