Ahava

Yleiskuvaus

Kuvaus

Ahavaa ilmenee yleensä silloin, kun puu ei pysty saamaan vettä jäätyneestä kasvualustasta ja haihdunta latvuksesta on runsasta voimakkaan auringon säteilyn, tuulen ja korkean päivälämpötilan vuoksi. Fosforin ja kaliumin puute altistaa puita ahavatuhoille. Ahavaa esiintyy kuusella ja katajalla koko maassa. Männyllä ahavaa esiintyy harvinaisempana taimitarhoilla sekä tunturiseuduilla.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Ahava on yleinen etenkin taimitarhoilla, joskin sitä tavataan kaikenikäisillä havupuilla. Kuusella ja katajalla ahavaa tavataan myös Etelä-Suomessa varsinkin avoimilla paikoilla. Männyllä ahavaa esiintyy useimmiten taimitarhoilla ja tunturiseuduilla. Taimitarhoilla kuuset ovat herkempiä ahavatuhoille kuin männyt. Turvemailla sopimattomat ravinnesuhteet ja etenkin fosforin ja kaliumin puute altistavat puita ahavatuhoille.

Tuhon eteneminen

Kasvupaikoille, joissa ahavan syntymiselle edullisia olosuhteita esiintyy säännöllisesti, kehittyy näihin oloihin sopeutunut kasvusto. Tällaisia laakeita, hangen pinnan muotoa myötäileviä kasvustoja on mahdollista syntyä kaikille metsänrajoilla, kuten esim. tunturiseuduilla ja alpeilla sekä ulkosaaristossa, kasvaville puulajeille.

Vaikutus puuhun

Lumen yläpuolisten neulasten haihdutuksen ylittäessä puun vedenottokyvyn neulaset alkavat kuivua. Tämä on havaittavissa neulasten kärjistä alkavana ruskettumisena, jota seuraa taimilla latvaversojen kuivuminen. Taimet eivät yleensä kuole ahavan vuoksi, vaan lähtevät kasvuun ylimmästä elävästä silmusta.

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Ahava aiheuttaa kasvutappioita etenkin taimille. Puut eivät yleensä kuole ahavan vuoksi.

Tuhoriskin arviointi

Riski on suurin aurinkoisilla ja tuulisilla kasvupaikoilla missä maa on syvässä roudassa. Eteläisen taimimateriaalin käyttö lisää tuhoriskiä.

Torjuntamenetelmät

Ahavatuhoja ei voida yleensä torjua muualla kuin taimitarhalla, jossa taimet voidaan lumettaa lumitykillä.