Ahava

Kuvaus

Ahavaa ilmenee yleensä silloin, kun puu ei pysty saamaan vettä jäätyneestä kasvualustasta ja haihdunta latvuksesta on runsasta voimakkaan auringon säteilyn, tuulen ja korkean päivälämpötilan vuoksi. Fosforin ja kaliumin puute altistaa puita ahavatuhoille. Ahavaa esiintyy kuusella ja katajalla koko maassa. Männyllä ahavaa esiintyy harvinaisempana taimitarhoilla sekä tunturiseuduilla.

Tuhot

Ahava on yleinen etenkin taimitarhoilla, joskin sitä on kaikenikäisillä havupuilla. Kuusella ja katajalla ahavaa tavataan myös Etelä-Suomessa varsinkin avoimilla paikoilla. Männyllä ahavaa esiintyy useimmiten taimitarhoilla ja tunturiseuduilla. Taimitarhoilla kuuset ovat herkempiä ahavatuhoille kuin männyt. Turvemailla sopimattomat ravinnesuhteet ja etenkin fosforin ja kaliumin puute altistavat puita ahavatuhoille.

Kasvupaikoille, joissa ahavan syntymiselle edullisia olosuhteita esiintyy säännöllisesti, kehittyy näihin oloihin sopeutunut kasvusto. Tällaisia laakeita, hangen pinnan muotoa myötäileviä kasvustoja on mahdollista syntyä kaikille metsänrajoilla, kuten esim. tunturiseuduilla ja alpeilla sekä ulkosaaristossa, kasvaville puulajeille.

Lumen yläpuolisten neulasten haihdutuksen ylittäessä puun vedenottokyvyn neulaset alkavat kuivua. Tämä on havaittavissa neulasten kärjistä alkavana ruskettumisena, jota seuraa taimilla latvaversojen kuivuminen. Taimet eivät yleensä kuole ahavan vuoksi, vaan lähtevät kasvuun ylimmästä elävästä silmusta. Ahava aiheuttaa kasvutappioita etenkin taimille.

Riski on suurin aurinkoisilla ja tuulisilla kasvupaikoilla missä maa on syvässä roudassa. Eteläisen taimimateriaalin käyttö lisää tuhoriskiä.

Torjunta

Ahavatuhoja ei voida yleensä torjua muualla kuin taimitarhalla, jossa taimet voidaan lumettaa lumitykillä.