Kuvaus

Haavanlehtikuoriainen on noin kymmenen millimetriä pitkä, puolipallonmuotoinen, punainen kovakuoriainen. Se elää haavan ja pajun lehdillä. Sekä aikuiset kuoriaiset että toukat syövät lehtiä. Kuoriaisen aiheuttamat tuhot ovat metsätaloudellisesti vähäisiä. Laji on levinnyt meillä etelästä Pohjois-Pohjanmaalle asti.

Lisääntyminen ja leviäminen

Kuoriaisten muninta-aika alkaa touko-kesäkuun vaihteessa jatkuen heinäkuun alkuun. Naaras laskee pitkänsoikeat kellertävät tai oranssinväriset munansa pystyyn asentoon lehtien alapinnalle, enimmäkseen 40-50 munaa käsittäviin ryhmiin. Naaras voi munia jopa tuhat munaa.

Haavanlehtikuoriaisen toukkia ja koteloita alkaa näkyä kesäkuun jälkimmäisellä puoliskolla.

Kuoriaiset alkavat kuoriutua koteloista keskikesällä. Ne talvehtivat aikuisena maassa karikkeen seassa, esim. lehtien alla. Haavanlehtikuoriaisia kehittyy yksi sukupolvi vuodessa.

Tuhot

Haavanlehtikuoriainen voi iskeytyä erikokoisten haapojen sekä pajujen lehdille. Lajin syönti voi ulottua läpi koko haapataimikon. Kuoriaiset syövät haavan lehdet niin täydellisesti, että vain lehtisuonisto jää rankana jäljelle.

Torjunta

Meidän oloissamme haavanlehtikuoriaisella ei ole metsätaloudellista merkitystä.

Kun haavanlehtikuoriaisen munia esiintyy runsaana haavanlehtien alapinnoilla, tuhoja on odotettavissa. Torjuntatoimiin ei lajin aiheuttamien tuhojen taloudellisen merkityksen vähäisyyden vuoksi kannata kuitenkaan ryhtyä.