Haavanmustaverso Pollaccia radiosa

Yleiskuvaus

Kuvaus

Haavanmustaversosieni tappaa kasvavia haavan versoja. Sen iskeytymisen tunnistaa lehtien ja kasvavien versojen kuolleesta, mustuneesta, solukosta. Jos tartunta sattuu lehtien olleessa jo isompia, voi tauti näkyä ruskeina tai mustina terävärajaisina laikkuina lehdillä isoissakin haavoissa. Mustaversotauti on yleinen sateisina kesinä voimakkaasti kasvavissa haavanvesakoissa. Haavanmustaversoa esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

Tartunta

Sienen tartunta voi tapahtua koko kasvukauden ajan, mutta vain kasvaviin lehtiin ja versoihin.

Kasvu

Noin seitsemän vuorokauden kuluttua tartunnasta ensimmäiset oireet ovat havaittavissa haavan lehdillä. Kolme päivää myöhemmin vihertävän vivahteen saaneissa lehtilaikuissa on havaittavissa kuromaitiöitä, jotka eivät muodostu kuromaitiöpesäkkeisiin, vaan suoraan sairaiden versojen ja lehtien pinnalle.

Lisääntyminen

Sieni lisääntyy pääasiassa kuromaitiöidensä avulla, joiden leviäminen on runsainta alkukesällä. Sienen koteloitiöaste kehittyy maahan varisseilla haavan lehdillä, joilla sieni kuolleiden versojen lisäksi talvehtii. Koteloitiöiden aiheuttama primaarinen, eli ensisijainen, tartunta on kuitenkin vähäistä.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Pienet haavantaimet ja vesat ovat arimpia haavanmustaversotaudille. Sieni pystyy kuitenkin tekemään lehdettömäksi kookkaitakin haapoja.

Tuhon eteneminen

Alkukesän sateisuus saattaa laukaista haavanmustaversoepidemian, joka pystyy tekemään lehdettömäksi kookkaitakin haapoja. Epidemia voi jatkua vielä seuraavanakin kesänä, joskin jo laantuneena.

Vaikutus puuhun

Haavanmustaverso saa aikaan haavan verson ja siihen kiinnittyneiden lehtien lakastumisen: ne muuttuvat ruskeanmustiksi ja käpristyvät alaspäin koukkumaisiksi. Verson muoto muistuttaa pakkasen vioittaman verson muotoa. Taudin jatkuessa useina vuosina seurauksena on haavantaimen ulkonäön muuttuminen puskamaiseksi.