Haavanmustaverso Pollaccia radiosa
Haavanmustaverso
Vanhemmissa lehdissä mustaverso ilmenee lehtien selvärajaisina ruskeina tai mustina laikkuina.
Kuva: Antti Pouttu (Kemiö, heinäkuu 2017)
Haavanmustaverso
Kun mustaversoa on paljon, voi isoista haavoista pudota runsaasti kuivaneita lehtiä.
Kuva: Antti Pouttu (Vantaa, elokuu 2015)
Haavanmustaverso
Nuorella versolla tauti ilmenee verson käyristymisenä ja kuolemisena.
Kuva: Antti Pouttu (Kemiö, heinäkuu 2017)
Kuvaus
Haavanmustaversosieni tappaa kasvavia haavan versoja. Sen iskeytymisen tunnistaa lehtien ja kasvavien versojen kuolleesta, mustuneesta solukosta. Jos tartunta tapahtuu lehtien ollessa jo isompia, voi tauti näkyä ruskeina tai mustina terävärajaisina laikkuina lehdillä isoissakin haavoissa. Mustaversotauti on yleinen sateisina kesinä voimakkaasti kasvavissa haavanvesakoissa. Haavanmustaversoa on koko maassa.
Lisääntyminen ja leviäminen
Sienen tartunta voi tapahtua koko kasvukauden ajan, mutta vain kasvaviin lehtiin ja versoihin. Noin seitsemän vuorokauden kuluttua tartunnasta ensimmäiset oireet ovat havaittavissa haavan lehdillä. Kolme päivää myöhemmin vihertävän vivahteen saaneissa lehtilaikuissa on havaittavissa kuromaitiöitä, jotka eivät muodostu kuromaitiöpesäkkeisiin, vaan suoraan sairaiden versojen ja lehtien pinnalle.
Sieni lisääntyy pääasiassa kuromaitiöidensä avulla. Niiden leviäminen on runsainta alkukesällä. Sienen koteloitiöt kehittyvät maahan varisseilla haavan lehdillä, joilla sieni kuolleiden versojen lisäksi talvehtii. Koteloitiöiden aiheuttama primaarinen, eli ensisijainen, tartunta on kuitenkin vähäistä.
Tuhot
Pienet haavantaimet ja vesat ovat arimpia haavanmustaversotaudille. Sieni pystyy kuitenkin tekemään lehdettömäksi kookkaitakin haapoja.
Alkukesän sateisuus saattaa laukaista haavanmustaversoepidemian, joka pystyy tekemään lehdettömäksi kookkaitakin haapoja. Epidemia voi jatkua vielä seuraavanakin kesänä, joskin jo laantuneena.
Haavanmustaverso saa aikaan haavan verson ja siihen kiinnittyneiden lehtien lakastumisen: ne muuttuvat ruskeanmustiksi ja käpristyvät alaspäin koukkumaisiksi. Verson muoto muistuttaa pakkasen vioittaman verson muotoa. Taudin jatkuessa useita vuosia seurauksena on haavantaimen ulkonäön muuttuminen pensasmaiseksi.