Havukantojäärä Rhagium inquisitor

Kuvaus

Havupuunkantojäärä on 13-18 mm pitkä harmaakarvainen sarvijäärä. Sillä on lyhyet tuntosarvet ja etuselän sivuilla tunnusomaiset suuret hampaat. Havukantojäärän leveäpäiselle toukalle on tunnusomaista, että se valmistaa pitkistä puutikuista ympärilleen kotelokehdon, jossa syksyllä aikuistuva kuoriainen talvehtii. Toukkakäytävät kulkevat kuoren alla, mutta eivät painu puun sisään. Havukantojäärä on hyvin yleinen, mutta metsätaloudellisesti vaaraton laji. Sitä tapaa usein tukkipinoilta. Havukantojäärä on sekundäärinen tuhonaiheuttaja, eli se iskeytyy puihin ja puutavaraan vasta sitten, kun toiset hyönteiset jo elävät niissä. Lajia esiintyy koko Suomessa.

Lisääntyminen ja leviäminen

Kevätkesällä aikuisia havukantojääriä näkee juoksentelevan esim. puutavarapinoilla, puiden kannoilla ja kaatuneiden puiden rungoilla. Jäärät etsivät sopivia munintapaikkoja. Ne munivat kuoren alle.

Munista kuoriutuneet toukat elävät puissa tai puutavarassa kuoren alla. Ne eivät kuitenkaan tee käytäviään puun sisään. Toukat valmistavat pienistä puutikuista ja kehruunesteestään itselleen seppeleen muotoisen kotelokehdon sellaisiin kohtiin puuta, jossa kaarna on paksua.

Havukantojäärä aikuistuu syksyllä. Se talvehtii toukkana tekemässään kotelokehdossa. Lajin sukupolviaika on usein kaksivuotinen.

Tuhot

Lajia tavataan havupuun kannoista, tuoreista rungoista sekä pitkään kaatuneina olleista ja pystyynkuolleista puista. Havukantojäärän suosimia puulajeja ovat kuusi, mänty ja lehtikuuset.
Vaikka laji on yleinen, se ei aiheuta tuhoja. Havukantojäärän toukka ei käytä ravinnokseen tuoretta nilaa. Suuria toukkia löytyykin kaarnan alta tavallisesti vasta seuraavana kesänä puun kuoleman jälkeen. Havukantojäärät eivät tunkeudu puun sisustaan.

Torjunta

Havukantojäärä on yleinen, mutta täysin vaaraton laji.