Himmeämonikirjaaja Polygraphus subopacus

Kuva: Antti Pouttu

Himmeämonikirjaaja

Himmeämonikirjaajan syömäkuvioissa on yleensä vain kaksi vaakasuoraa sakaraa. Syömäkuviot sijaitsevat kuusen kaarnan sisustassa.
Kuva: Antti Pouttu (Sipoo, marraskuu 2004)

Kuvaus

Himmeämonikirjaaja on aitomonikirjaajaa pienempi ja himmeämpi laji. Sen syömäkuvioissa kuusella on yleensä vain kaksi vaakasuoraa sakaraa. Syömäkuviot sijaitsevat kaarnan sisustassa. Ne ulottuvat vain osittain nilaan saakka. Himmeämonikirjaajaa esiintyy hoikahkoissa pystypuissa, jotka sijaitsevat varjoisissa paikoissa. Himmeämonikirjaajan iskeytymiskyvyssä on suuria eroja. Hyvin usein laji esiintyy primaarisena tuhonaiheuttajana, eli se on kyennyt iskeytymään täysin terveisiin puihin. Toisinaan sitä tavataan kuitenkin myös sekundaarisena tuhonaiheuttajana, eli sen on tullut puuhun vasta huomattavasti seuralaisiaan myöhemmin. Himmeämonikirjaaja on levinnyt Pohjois-Suomea myöten koko kuusen levinneisyysalueelle. Se on pohjoisessa hieman yleisempi kuin etelässä.

Lisääntyminen ja leviäminen

Lajin parveiluaika on yleensä heinä-syyskuussa. Parveilevia kuoriaisia on kuitenkin tavattu myös jo toukokuun lopulla ja kesäkuun alkupäivinä.

Muna-, toukka- ja kotelovaiheen ajoitus vaihtelee parveiluajan epäsäännöllisyydestä johtuen.

Talvehtiminen tapahtuu eri kehitysasteilla. Yleensä kuitenkin toukat talvehtivat ja aikuiset kuoriutuvat koteloista vasta seuraavana kesänä. Sukupolvi on yksivuotinen.

Tuhot

Himmeämonikirjaaja iskeytyy yleisimmin vielä pystyssä oleviin kuusiin. Kulometsissä se on ensimmäisiä ja yleisimpiä kaarnakuoriaisiamme. Laji iskeytyy vallittuihin, varjossa eläviin pystypuihin tai tilapäisesti esim. kuivuudesta kärsiviin puihin.

Jos himmeämonikirjaajan saastuttamat puut jätetään metsään talven yli, pääsevät usein toukkina talvehtivat kirjaajat iskeytymään seuraavana kesänä lähistön puihin.

Himmeämonikirjaajan käytävät sijaitsevat kaarnan sisällä ja ulottuvat vain osaksi nilaan saakka. Kuoriaista voi löytää puusta tyvestä latvaan saakka. Se voi elää eri paksuisessa kaarnassa, usein myös oksissa. Himmeämonikirjaajan iskeytymisen seurauksena nilan nestevirtaukset heikkenevät ja puu alkaa kuivua pystyyn.

Laji aiheuttaa metsässä yksittäisten puiden ja puuryhmien kuolemista. Se on yksi vahingollisimmista kuusella elävistä kaarnakuoriaisistamme.

Torjunta

Himmeämonikirjaajan saastuttamat puut tulee kaataa ja kuljettaa pois metsästä ennen seuraavaa kasvukautta. Koska kuoriaisen toukat kehittyvät kaarnan sisällä, tulee saastuneiden puiden kuorintajätteestä hankkiutua eroon esim. polttamalla.