KastanjamiinaajakoiCameraria ohridella

Kastanjamiinaajakoi

Koin toukka miinaa hevoskastanjan lehtiä lehtisuonten välissä.
Kuva: Antti Pouttu (Bela Krajina, heinäkuu 2008)

Kastanjamiinaajakoi

Koi koteloituu miinan sisälle, ja tyhjä kotelonahka jää näkyviin lehden pinnalle kun perhonen on aikuistunut.
Kuva: Antti Pouttu (Bela Krajina, heinäkuu 2008)

Kastanjamiinaajakoi

Kastanjamiinaajakoin leviämistä Euroopassa on ollut helppo seurata, koska sen tuhojälki on silmiinpistävää puistojen hevoskastanjoissa.
Kuva: Antti Pouttu (Bela Krajina, heinäkuu 2008)

Kuvaus

Kastanjamiinaajakoin toukat syövät hevoskastanjan lehtiin miinoja (lehden ylä- ja alapinnat jäävät jäljelle toukan syödessä keskeltä tylppysolukon). Yksittäinen miina voi olla halkaisijaltaan kolmekin senttiä ja lehti voi olla niitä täynnä. Puistojen hevoskastanjat ruskettuvat ja lehdet putoavat ennenaikaisesti. Laji löydettiin ensin Makedoniasta 1970-luvulla ja kuvattiin tieteelle uutena lajina 1986. Aluksi sitä löydettiin vain Balkanilta, mutta jo vuonna 1989 se havaittiin Itävallasta. Sen jälkeen kastanjamiinaajakoi on levinnyt nopeasti ympäri Eurooppaa. Ensimmäiset havainnot Suomessa tehtiin Hankoniemeltä vuonna 2006. Laji on levinnyt Lounais-Suomeen (yli 50 havaintoa) ja sitä pidetään jo vakiintuneena lajina. Ruotsissa kastanjamiinaajakoilla on kaksi sukupolvea vuodessa, mutta etelämpänä neljäkin. Se talvehtii koteloasteella maahan pudonneissa lehdissä. Ainoa torjuntakeino onkin kerätä ja hävittää pudonneet lehdet, koska kotelot ovat lehtien sisällä. Jos lehtiä ei kerätä, kastanjamiinaajakoit voivat kiusata puita vuodesta toiseen.