Kuiva kasvukausi

Kuva: Antti Pouttu

Kuivuus

Kuivan kauden aikana kuolleet lehdet roikkuvat puusta, mutta sateen jälkeen se on pystynyt tekemään uudet versot jälkisilmuista.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, heinäkuu 2018)

Kuva: Antti Pouttu

Kuivuus

Paahteisilla aukoilla kuivuus voi tappaa pensaskerroksen.
Kuva: Antti Pouttu (Ylämaa, elokuu 2006)

Kuva: Antti Pouttu

Kuivuus

Lehden reunat ruskettuvat kuivuudessa.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, heinäkuu 2013)

Kuva: Antti Pouttu

Kuivuus

Pihlajan lehdet ovat menneet rullalle kuivuudessa.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, heinäkuu 2018)

Kuva: Antti Pouttu

Kuivuus

Mänty ei ole kuivuudelle herkimpiä puulajeja, mutta äärimmäisessä kuviuudessa ja ohuilla mailla sekin voi kuolla kuivuuteen.
Kuva: Antti Pouttu (Hanko, joulukuu 2006)

Kuva: Antti Pouttu

Kuivuus

Useimmiten kuivuus vaikuttaa kasvuun. Tämä mänty on pudottanut kaikki vanhemmat neulaset ja seuraavan kesän kasvu on ollut erittäin heikkoa.
Kuva: Antti Pouttu (Luhanka, marraskuu 2007)

Kuva: Antti Pouttu

Kuivuus

Kallioilla kuivuus korostuu: pienet taimet kuolevat, eikä kallion päälle ole pystynyt kasvamaan yhtään puuta.
Kuva: Antti Pouttu (Salo, heinäkuu 2018)

Kuva: Antti Pouttu

Kuivuus

Kallioilla lehtipuut ovat ensimmäisiä uhreja, tosin niiden toipumiskyky on hyvä, jos sateet tulevat ajoissa.
Kuva: Antti Pouttu (Helsinki, kesäkuu 2018)

Yleiskuvaus

Kuvaus

Kuivuus alkaa vaivata puuta, kun puun juuret eivät enää pysty ottamaan vettä maasta latvuston haihduntaa vastaavaa määrää tai vettä ei kulkeudu tarpeeksi nopeasti rungon johtosoluja myöten latvukseen. Kuivuudesta aiheutuvia tuhoja esiintyy enimmäkseen kuusella, mutta myös männyllä hyvin kuivilla ja vähän maa-ainesta sisältävillä mailla. Tällaisia kasvupaikkoja ovat esim. kallioalueet. Peräkkäiset poikkeuksellisen kuivat kasvukaudet voivat tappaa puustoa tai altistaa sitä hyönteistuhoille ja sienitaudeille. Kuivuutta voi ilmetä ympäri maata.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Herkimmin kuivuudesta kärsivät pienet taimet. Suuremmat puut selviävät paremmin, koska ne pystyvät ottamaan vettä syvemmältä. Täysikasvuisista puista kuivuudesta saattavat kärsivät ne, jotka ovat eniten alttiina suoralle auringonvalolle ja tuulelle. Parhaiten kuivuutta kestää mänty. Kuivuuden aiheuttamia tuhoja esiintyy esim. kalliomailla, joissa maakerros kalliopintojen päällä on ohut, sekä karkeajakoisilla lajittuneilla mailla, joilla pohjavesi on huonosti puiden juurten saavutettavissa kasvukauden kuivimpaan aikaan.

Tuhon eteneminen

Peräkkäiset poikkeuksellisen kuivat kasvukaudet tappavat puustoa ja altistavat sen hyönteistuhoille ja sienitaudeille.

Vaikutus puuhun

Heikoimmissa puuyksilöissä ankaran kuivuuden sattuessa juurten kasvu lakkaa ja mykorritsojen kehitys pysähtyy. Osa mykorritsoista tuhoutuu. Juurten veden- ja ravinteidenottokyky heikkenee selvästi. Kuivuuden on lisäksi todettu vähentävän metsäpuiden fotosynteesiä. Latvan kuivuminen alkaa 1-2 vuoden kuluttua kuivuusstressin alkamisesta.

Samankaltaiset tuhot

Ilmansaasteiden aiheuttamat tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Kuivat kasvukaudet aiheuttavat kasvutappioita, ja altistavat puut hyönteis- sekä sienituhoille. Taimitarhoilla kuivuus saa aikaan epätasaisen kasvuston. Myös ilmansaasteet vaikuttavat kuivuusstressistä kärsiviin puihin helpommin.

Tuhoriskin arviointi

Riski on suurin, kun useita kuivia kasvukausia sattuu peräkkäin. Ohuen maakerroksen omaavat metsämaat, hyvin läpäisevät maat, kallioseudut sekä karkeajakoiset maat ovat altteimpia kuivuudelle. Taimitarhoilla taimipenkkejä tulee tarkkailla, jotteivat taimet pääse kuivumaan.

Torjuntamenetelmät

Metsämaalla taimien kastelu ei ole useimmissa tapauksissa taloudellisesti kannattavaa. Taimitarhoilla taimien riittävästä kastelusta kannattaa huolehtia.