Kuiva kasvukausi
Kuivuus
Kuivan kauden aikana kuolleet lehdet roikkuvat puusta, mutta sateen jälkeen se on pystynyt tekemään uudet versot jälkisilmuista.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, heinäkuu 2018)
Kuivuus
Paahteisilla aukoilla kuivuus voi tappaa pensaskerroksen.
Kuva: Antti Pouttu (Ylämaa, elokuu 2006)
Kuivuus
Lehden reunat ruskettuvat kuivuudessa.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, heinäkuu 2013)
Kuivuus
Pihlajan lehdet ovat menneet rullalle kuivuudessa.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, heinäkuu 2018)
Kuivuus
Mänty ei ole kuivuudelle herkimpiä puulajeja, mutta äärimmäisessä kuviuudessa ja ohuilla mailla sekin voi kuolla kuivuuteen.
Kuva: Antti Pouttu (Hanko, joulukuu 2006)
Kuivuus
Useimmiten kuivuus vaikuttaa kasvuun. Tämä mänty on pudottanut kaikki vanhemmat neulaset ja seuraavan kesän kasvu on ollut erittäin heikkoa.
Kuva: Antti Pouttu (Luhanka, marraskuu 2007)
Kuivuus
Kallioilla kuivuus korostuu: pienet taimet kuolevat, eikä kallion päälle ole pystynyt kasvamaan yhtään puuta.
Kuva: Antti Pouttu (Salo, heinäkuu 2018)
Kuivuus
Kallioilla lehtipuut ovat ensimmäisiä uhreja, tosin niiden toipumiskyky on hyvä, jos sateet tulevat ajoissa.
Kuva: Antti Pouttu (Helsinki, kesäkuu 2018)
Kuvaus
Kuivuus alkaa vaivata puuta, kun puun juuret eivät enää pysty ottamaan vettä maasta latvuston haihduntaa vastaavaa määrää tai vettä ei kulkeudu tarpeeksi nopeasti rungon johtosoluja myöten latvukseen. Kuivuudesta aiheutuvia tuhoja on enimmäkseen kuusella, mutta myös männyllä hyvin kuivilla ja vähän maa-ainesta sisältävillä mailla. Tällaisia kasvupaikkoja ovat esim. kallioalueet. Peräkkäisten kasvukausien poikkeuksellinen kuivuus voi tappaa puustoa tai altistaa sitä hyönteistuhoille ja sienitaudeille. Kuivuutta voi ilmetä ympäri maata.
Tuhot
Herkimmin kuivuudesta kärsivät pienet taimet. Suuremmat puut selviävät paremmin, koska ne pystyvät ottamaan vettä syvemmältä. Täysikasvuisista puista kuivuudesta kärsivät ne, jotka ovat eniten alttiina suoralle auringonvalolle ja tuulelle. Parhaiten kuivuutta kestää mänty. Kuivuuden aiheuttamia tuhoja esiintyy esim. kalliomailla, joilla maakerros kalliopintojen päällä on ohut, sekä karkeajakoisilla lajittuneilla mailla, joilla pohjavesi on huonosti puiden juurten saavutettavissa kasvukauden kuivimpaan aikaan.
Peräkkäisten kasvukausien poikkeuksellinen kuivuus tappaa puustoa ja altistaa sitä hyönteistuhoille ja sienitaudeille.
Heikoimmissa puuyksilöissä ankaran kuivuuden sattuessa juurten kasvu lakkaa ja mykorritsojen kehitys pysähtyy. Osa mykorritsoista tuhoutuu. Juurten veden- ja ravinteidenottokyky heikkenee selvästi. Kuivuuden on lisäksi todettu vähentävän metsäpuiden fotosynteesiä. Latvan kuivuminen alkaa 1-2 vuoden kuluttua kuivuusstressin alkamisesta.
Kuivat kasvukaudet aiheuttavat kasvutappioita, ja altistavat puut hyönteis- sekä sienituhoille. Taimitarhoilla kuivuus saa aikaan epätasaisen kasvuston. Myös ilmansaasteet vaikuttavat kuivuusstressistä kärsiviin puihin helpommin.
Torjunta
Metsämaalla taimien kastelu ei ole useimmissa tapauksissa taloudellisesti kannattavaa. Taimitarhoilla taimien riittävästä kastelusta kannattaa huolehtia ja taimipenkkejä tulee tarkkailla, jotteivat taimet pääse kuivumaan.
Samankaltaiset tuhot
Ilmansaasteiden aiheuttamat tuhot