Kuusenniluri Hylastes cunicularius

Kuvaus

Kuusenniluri on 3,5-4,4 mm pitkä kuoriainen. Se eroaa männynnilurista paksumman ruumiinrakenteensa, lyhyemmän ja enemmän eteenpäin kapenevan etuselkänsä sekä harjuttoman otsansa puolesta. Kuusenniluri aiheuttaa tuhoja etenkin avohakkuualoille perustetuissa kuusentaimikoissa 2-6 vuotta hakkuun jälkeen. Lajia on koko maassa.

Lisääntyminen ja leviäminen

Kuusennilurit parveilevat alkukesällä. Naaraat munivat tuoreisiin kantoihin. Munista kehittyy toukkia, jotka elävät kantojen kaarnan alla. Lopulta toukat koteloituvat.

Kuusennilurit talvehtivat koteloina. Kuoriuduttuaan nuoret aikuiset hakeutuvat pääasiassa kuusen taimiin syömään niiden kuorta. Kuusennilurin kehitys on kaksivuotinen. Samassa kannossa voi kehittyä useita nilurisukupolvia, joten tuhoja voi esiintyä useana perättäisenä vuotena.

Tuhot

Kuusenniluri iskeytyy kuusentaimien tyviosaan ja juuriin. Tuhoja on varsinkin avohakkuualoilla 2-4 vuotta hakkuun jälkeen.

Ruotsissa tehtyjen havaintojen mukaan 3-6 vuoden kuluttua hakkuusta puolet metsänuudistusalan taimista on saattanut tulla syödyksi.

Kuusennilurit syövät kuusentaimien tyveen ja paksuimpiin juuriin käytäviä ja koloja, jotka heikentävät taimen nestevirtauksia. Myöhemmässä vaiheessa, kun syönti on ylettynyt koko taimen ympäri, nestevirtaukset katkeavat ja taimi kuolee.

Torjunta

Kuusenniluri pystyy tappamaan jopa puolet nuoren kuusentaimikon taimista. Kuusenniluri on merkittävämpi tuhonaiheuttaja kuusella kuin männynniluri männyllä.

Koska kuusennilurin kehitys on yleensä kaksivuotinen, sen tuhoja alkaa esiintyä vasta 2-6 vuoden kuluttua hakkuusta. Tuhoriskiä lisää hiekkapitoinen kasvupaikan maa. Tuhoja esiintyy niin satunnaisesti, ettei ennaltaehkäisevään kemialliseen torjuntaan ole yleensä aihetta.

Kuusenniluria pystytään torjumaan kemiallisesti samoilla torjunta-aineilla kuin tukkimiehentäitä. Kuusennilurin tuhoja voidaan ehkäistä myös suorittamalla kylvö kaksi vuotta ja istutus neljä vuotta uudistushakkuun jälkeen.

Samankaltaiset tuhot