Kuusentähtikirjaaja Pityogenes chalcographus
Kuusentähtikirjaaja
Kuusentähtikirjaaja on 1,8-2,3 millimetrin pituinen kaarnakuoriainen, jonka peräkuopan kummallakin reunalla on kolme hammasta.
Kuva: Antti Pouttu (talvi 2004)
Kuusentähtikirjaaja
Kun tuo talvella kuorellista kuusipolttopuuta sisälle lämpimään, saa usein tähtikirjaajia ikkunalle joukoittain. Ne luulevat kesän koittaneen ja lähtevät kuoren alta parveilemaan.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, toukokuu 2012)
Kuusentähtikirjaaja
Purua kuorella kertoo kaarnakuoriaisten iskeytymisestä. Kuusentähtikirjaajan puru on paljon hienompaa, pölymäistä kuin kirjanpainajan, jonka puru on kuin kahvinporoa. Samassa puussa tähtikirjaaja on ohuemman ja kirjanpainaja paksumman kaarnan alueella.
Kuva: Antti Pouttu (Mäntsälä, kesäkuu 2012)
Kuusentähtikirjaaja
Tähtikirjaajan ulostuloreiät ovat pieniä noin yhden millimetin läpimitaltaan. Kirjanpainajan ulostuloreiät ovat kaksi kertaa isompia kuin tähtikirjaajan. Kuvassa näkyvät vielä pienemmät reiät ovat loispistiäisten reikiä.
Kuva: Antti Pouttu (Yyteri, syyskuu 2011)
Kuusentähtikirjaaja
Kuusentähtikirjaaja on selvästi pienempi kaarnakuoriainen (yllä) kuin kirjanpainaja (alla).
Kuva: Antti Pouttu (Mäntsälä, kesäkuu 2012)
Kuusentähtikirjaaja
Kuusentähtikirjaajan syömäkuvioista emokäytävät ovat näkyvissä keloutuneessa kuusessa. Siitoskammio on kuoressa, joten niitä ei keloissa enää näe.
Kuva: Antti Pouttu (Sipoo, lokakuu 2002)
Kuvaus
Kuusentähtikirjaaja on pieni tumman punaruskea kaarnakuoriainen. Tähtikirjaajakoiraalla on peräkuoppansa reunoilla kolme paria isoja teräviä hampaita. Lajin tähtimäiset syömäkuviot sijaitsevat kuusen ohuen kuoren alla. Pariutumiskammiosta, joka sijaitsee kuoren sisällä, lähtee puuaineeseen 5-9 emokäytävää. Kuusentähtikirjaaja on yleisin kaarnakuoriaislajimme. Nuorten kuusikoiden harvennuksien yhteydessä se saattaa aiheuttaa merkittäviä tuhoja. Laji on yleensä sekundaarinen, eli se iskeytyy heikentyneisiin puihin. Heikentäväksi tekijäksi riittää loppukesän kuivuus karummilla kasvupaikoilla tai harvennuksen aiheuttama valoshokki yhdessä kasvaneen lisääntymismateriaalin määrän kanssa. Kuusentähtikirjaajaa on koko maassa.
Lisääntyminen ja leviäminen
Kuusentähtikirjaaja parveilee touko – kesäkuun vaihteessa ilman lämpötilan saavutettua +18 astetta. Parveilu saattaa joissakin tapauksissa kestää jopa heinäkuulle asti. Koiras kaivaa kuoreen suhteellisen lähelle pintaa parittelukammion, josta lähtee 4-8 emokäytävää. Emokäytävät muodostavat tähtimäisen kuvion. Naaraat munivat emokäytävien reunamille.
Munista kuoriutuvat toukat syövät nilaa ja koteloituvat viimeistään elokuun loppuun mennessä.
Ensimmäisten aikuisten kuoriutuminen saattaa alkaa jo elokuun alussa. Kaikki kuoriaiset eivät kuitenkaan aikuistu syksyllä, vaan osa tähtikirjaajista voi talvehtia myös toukka-asteella.
Tuhot
Tähtikirjaajat iskeytyvät nuoriin kuusiin tai isojen kuusten latvoihin, joskus myös mäntyihin. Varsinkin karuilla kasvupaikoilla, kuten esim. kallioilla ja rinteillä, kasvavat kuuset saattavat olla tuhon kohteina. Lisäksi harvennuksien tilapäisesti heikentämät nuoret kuusikot hakkuutähteineen ovat alttiita kuusentähtikirjaajien hyökkäyksille.
Mikäli ympäristössä on paljon tähtikirjaajia, voi niiden parveiluaikana tehty kuusikon harvennus houkutella paikalle niin runsaasti kuoriaisia, että ne käyvät myös kasvatettaviksi tarkoitettujen puiden kimppuun.
Kuusentähtikirjaaja iskeytyy kuusen ohuen kuoren alle. Emokäytävät ja myöhemmin toukkakäytävät heikentävät puun nestevirtauksia. Vähitellen kuusen latva alkaa kuivua. Tähtikirjaaja voi kuivattaa koko puun, mutta usein käy myös niin, että vain puun latva- ja keskiosat kuivuvat tyven pysyessä vihreänä useita vuosia.
Torjunta
Tappamalla nuoria kuusia kuusentähtikirjaaja aiheuttaa aukkoisuutta metsään. Laji on Suomen yleisin kaarnakuoriainen.
Kuusentähtikirjaajan iskeytymistodennäköisyyttä harvennushakkuun yhteydessä pystyy arvioimaan läheisten metsien tähtikirjaajatiheyksien perusteella. Tähtikirjaajien asuttamia kuusia kannattaa siis pitää silmällä lähimetsissä. Keski-Euroopassa tähtikirjaajien määriä seurataan feromonien avulla.
Harvennushakkuut alentavat kasvatettavaksi tarkoitettujen kuusien vastustuskykyä tilapäisesti. Tästä syystä nuorten kuusikoiden harvennuksia tulee välttää kuusentähtikirjaajan parveiluaikana ja juuri ennen sitä. Hakkuutähteiden korjuu polttopuuksi vähentää tähtikirjaajille soveltuvaa lisääntymismateriaalia. Puutavaran varastoinnissa ja tuulenkaatojen korjuussa tulee noudattaa metsätuholain määräyksiä.
Samankaltaiset tuhot
Kuusessa elää yleisenä myös monikirjaajia, joiden asuttamassa kuusessa kuori pysyy tiukasti kiinni. Niiden syömäkuviot ovat epäsäännöllisiä. Kirjanpainajan asuttamasta kuusesta kaarna irtoaa helposti, ja käytävät ovat paljon isompia kuin tähtikirjaajan. Kuusenpikikärsäkkään toukat ovat isompia, ja ne tekevät koteloituessaan tikuista kotelokehdon. Kuusijäärien toukat ovat paljon isompia ja kaivautuvat puun sisään koteloituakseen.