Kuusentalvikkiruoste Chrysomyxa pirolata
Kuvaus
Kuusentalvikkiruoste on ruostesieni, jonka pikkukuroma- ja helmi-itiöasteet kehittyvät kuusen kävyillä sekä kesä-, talvi- ja kantaitiöasteet talvikkilajien lehdillä. Tartunnan saaneet kävyt eivät tuota lainkaan tai tuottavat hyvin vähän siemeniä. Kuusentalvikkiruoste on paikoin ongelma kuusen siemenviljelmillä. Sientä esiintyy koko maassa.
Lisääntyminen ja leviäminen
Kuusentalvikkiruosteen kantaitiöt tartuttavat kuusen emikukintoja touko-kesäkuussa kuusen kukinta-aikaan.
Ruosteen pikkukuromapullot ja sen jälkeen helmi-itiöpesäkkeet muodostuvat kuusen nuorten kehittyvien käpyjen ulkopinnoille laajoina pesäkkeinä. Samana syyskesänä purkautuva helmi-itiöpöly näkyy keltaisena massana käpysuomujen välissä.
Kuusen kävyistä leviävät talvikkiruosteen helmi-itiöt tartuttavat elo-syyskuussa talvikin lehtiä. Sieni talvehtii rihmastona talvikin lehdillä. Erilaistumattomat itiöpesäkkeet kehittyvät huhti-toukokuussa talvikin lehtien alapinnalle. Näistä pesäkkeistä kehittyy kesäitiöpesäkkeitä toukokuussa ja edelleen talvi-itiöpesäkkeitä touko-kesäkuussa kosteudesta riippuen. Poikkeuksellinen kuivuus saattaa estää talvi-itiöpesäkkeiden kehittymisen. Talvi-itiöpesäkkeet itävät pian muodostaen kantaitiöitä, jotka tartuttavat edelleen emikukkia touko-kesäkuussa. Talvikilla sieni voi esiintyä monivuotisena.
Tuhot
Kuusentalvikkiruoste vioittaa kuusen käpyjä ja niissä olevia siemeniä, jolloin tartunnan saaneet kuusen kävyt eivät tuota lainkaan tai hyvin vähän siemeniä.
Jotta kuusen kävyt saisivat ruostetartunnan, on talvi-itiöiden tuotannon ja kuusen kukinnan tapahduttava samaan aikaan suotuisan kostean sään kanssa. Kuusentalvikkiruosteen itiölevintää suosivat sääolosuhteet koostuvat säännöllisesti toistuvista sadejaksoista. Suotuisia olosuhteita ei esiinny aina, joten peräkkäisinä kesinä jatkuvien ruoste-epidemioiden todennäköisyys on suhteellisen pieni.
Torjunta
Ruoste saattaa vähentää siemensadon määrää ja laatua koko maassa. Vahingot ovat merkittävimmät kuusen siemenviljelyksillä.
Kasvupaikat, joilla kuusentalvikkiruosteen väli-isännät, talvikit, ovat runsaita, ovat potentiaalisia taudin leviämisalueita.
Kuusentalvikkiruosteen torjuntamenetelmiä ei ole tutkittu riittävästi. Seuraamalla siemenviljelmillä erilaistumattomien pesäkkeiden kehittymistä talvi-itiöpesäkkeiksi emikukinnan aikana voidaan mahdollisesti ennakoida sienen aiheuttamia käpytuhoja.