Kuusentuomiruoste Thekopsora areolata
Kuusentuomiruoste
Kuusentuomiruoste käyristää ja tappaa kuusenversoja aiheuttaen pituuskasvun hidastumista.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, lokakuu 2004)
Kuusentuomiruoste
Kävyissä kuusentuomiruoste aiheuttaa käpysuomujen pörhistymisen ennen aikojaan.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, elokuu 2014)
Kuusentuomiruoste
Ruosteet voivat tuhota koko siemensadon.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, elokuu 2014)
Kuvaus
Kuusentuomiruoste on isäntäkasvia vaihtava ruostesieni. Sen pikkukuroma- ja helmi-itiöasteet esiintyvät kuusen kävyissä tai joskus versoilla ja kesä-, talvi- ja kantaitiöasteet kehittyvät tuomella. Tuomiruoste voi tappaa kuusen latvaversoja aiheuttaen nuorissa kuusissa pituuskasvun hidastumista. Runsaana esiintyessään ruoste vähentää merkittävästi kuusen siementuotantoa. Yleensä tartunnan saanut käpy on kauttaaltaan sienen tuhoama. Tartunta tapahtuu versojen kasvaessa ja käpyjen kehittyessä touko-kesäkuussa. Nuoret hyväkasvuiset vuosikasvaimet ovat erityisen alttiita tartunnalle. Tautia on koko maassa.
Lisääntyminen ja leviäminen
Kuusella sieni tarttuu emikukkiin tai kasvaviin versoihin alkukesällä. Ensin kehittyvät yleensä pikkukuromapullot, joiden jälkeen helmi-itiöpesäkkeet muodostuvat kehittyneiden käpyjen suomuissa tai versoissa solukon sisässä. Versojen vioittuminen on nähtävissä heinäkuussa. Kävyissä helmi-itiöpesäkkeiden kehitys aikaansaa käpysuomujen pörhistymisen auki syksyyn mennessä, kun puolestaan terveissä kävyissä suomut pysyvät kiinni kevääseen saakka.
Seuraavana keväänä helmi-itiöt siirtyvät tuomen lehdille, joille kehittyy punaisenvioletteja laikkuja. Näihin laikkuihin lehtien alapinnalle kehittyy keltaisenruskeita kesäitiöpesäkkeitä. Myöhemmin ennen lehtien varisemista syksyllä samoihin laikkuihin lehtien yläpinnalle kehittyy punaisia talvi-itiöpesäkkeitä. Talvi-itiöpesäkkeet talvehtivat maassa ja avautuvat alkukesällä kuusen kukinnan ja versojen pituuskasvun aikaan. Sienen elinkierto on kaksivuotinen. Kävyissä helmi-itiöpesäkkeet voivat levittää itiöitä vuosien ajan tartunnan saaneista kävyistä.
Tuhot
Viljavilla mailla tuomien läheisyydessä kasvavilla kuusilla on riski saada tartunta. Lisäksi peltojen laitamat ja entiset hakamaat, joiden läheisyydessä tuomi on runsastunut pitkään jatkuneen laiduntamisen seurauksena, ovat tuomiruostetta suosivia kuusen kasvupaikkoja. Tuomiruostetta esiintyy yleisesti kuitenkin myös hyvin kaukana tuomista, joten sieni saattaa levitä myös ilman väli-isäntiä.
Helmi-itiöpesäkkeet kehittyvät versoissa solukon sisään aiheuttaen halkeamia. Tautiset kohdat muuttuvat tummanruskeiksi ja kasvavat versot käyristyvät itiöpesäkkeiden kohdalta. Versojen ulkonäkö muistuttaa männynversoruosteen vaivaamia männyn versoja. Tartunnan saaneiden käpyjen suomut pörhistyvät auki jo syksyllä, kun terveiden käpyjen suomut pysyvät kiinni seuraavaan kevääseen.
Nuoriin kuusiin ruoste aiheuttaa runkovikoja ja hidastaa puuston normaalia pituuskehitystä. Runsaana esiintyessään ruoste saattaa tuhota koko kuusen siemensadon. Myös joulukuusiviljelmillä tuhot saattavat olla merkittävät.
Torjunta
Viljavilla mailla sijaitsevat nopeakasvuiset kuusikot, joiden läheisyydessä on tuomia, ovat tuhoaltteimpia. Kuusentuomiruosteen aiheuttama haitta metsissä on ollut kuitenkin verraten vähäinen, ja maisemallisesti arvokkaiden tuomien hävittämistä ei yleensä suositella. Tuomien hävittäminen kuusen siemenviljelmien ympäristöstä on perusteltua. Vanhat, sairaat kävyt kuusen latvassa saattavat levittää tautia vuosia epidemian jälkeen.
Tuomien poisto kuusen siemenviljelmien ja joulukuusiviljelmien lähistöltä. Vanhojen, sairaiden käpyjen poisto etenkin siemenviljelmillä.