Kuusijäärät Tetropium spp.

Kuvaus

Kuusella esiintyy kaksi elintavoiltaan samankaltaista kuusijäärälajia, kiiltokuusijäärä ja himmeäkuusijäärä. Niiden pituus on 10-18 mm. Kiiltokuusijäärällä peitinsiivet ovat mustat tai ruskehtavat ja etuselkä on aina kiiltävä. Himmeäkuusijäärän peitinsiipien tyviosat ovat vaaleammat ja etuselkä on aina himmeä. Kuusijäärät aloittavat monesti iäkkäiden harsuuntuneiden tai heikkokuntoisten kuusien kuivattamisen. Kuusijäärien toukkakäytäviä löytää kuusten tyviltä. Kuusijäärät voivat toimia primaarisina tuhonaiheuttajina, eli ne pystyvät iskeytymään täysin terveisiin puihin. Monesti ne iskeytyvät kuitenkin puihin myös sekundaarisina tuhonaiheuttajina samaan aikaan tai hieman toisten tuhonaiheuttajien iskeytymisen jälkeen. Kuusijäärät ovat levinneet yli koko Suomen.

Lisääntyminen ja leviäminen

Aikuisia kuusijääriä tapaa kesä- ja heinäkuussa, joskus vielä elokuun alussakin, kuusten kannoilta tai rungoilta. Jäärät munivat kuusten tyviosiin.

Kuoriuduttuaan munista toukat alkavat nakertaa mutkittelevia käytäviä kaarnan alle. Toukka-ajan pituus vaihtelee melkoisesti. Sen kesto on muutamasta kuukaudesta aina seuraavaan kesään saakka, Pohjois-Suomessa vieläkin pidempään. Toukka talvehtii puun sisälle kaivamassaan 4-5 cm:n pituisessa kotelo-ontelossa. Toukka koteloituu useimmiten seuraavana kesänä. Koteloita voi löytää puuaineesta aina heinäkuun alkupuolelle saakka.

Aikuiset kuoriutuvat viimeistään elokuun alkuun mennessä. Kuusijäärien sukupolviaika on Etelä-Suomessa yksi vuosi ja Pohjois-Suomessa vähintään kaksi vuotta.

Tuhot

Kuusijäärät iskeytyvät elävien kuusten tyviosiin. Lajia voi esiintyä eri kokoisissa ja ikäisissä puissa. Useimmiten puut ovat suhteellisen vanhoja tai jo yli-ikäisiä. Myös juurineen kaatuneet, vielä elossa olevat kuuset houkuttelevat kuusijääriä.

Kuusijäärien ilmestyminen puuhun merkitsee lähes aina puun kuolemaa. Jäärien olemassaolo puussa houkuttelee paikalle myös kaarnakuoriaisia ja pikikärsäkkäitä. Jos saastuneita puita ei korjata pois, tuho saattaa levitä myös läheisiin puihin.

Kuusijäärien toukkakäytävät ovat leveitä ja mutkikkaita. Nämä loivareunaiset käytävät ulottuvat heikkokuntoisemmissa puissa puuainekseen asti. Hyväkuntoisissa puissa käytävät sijaitsevat nilassa. Kuusijäärien kotelo-ontelot ovat 4-5 cm pituisia. Ne ulottuvat 2,5-3 cm syvyyteen puuaineeseen.

Toukkien syönnin seurauksena puun kuorenalaiset nestevirtaukset heikkenevät. Vähitellen puu kuivuu pystyyn. Kaarnakuoriaisten ja pikikärsäkkäiden iskeytyminen puuhun vielä nopeuttaa kuolemista.

Kuusijäärät kuivattavat vanhoissa kuusikoissa yksittäisiä puita siellä täällä pystyyn. Lajin merkitys talousmetsissä tulee lisääntymään, jos yli-ikäisten metsien osuus kasvaa. Jäärien toukkien tekemien kotelo-onteloiden aiheuttama tekninen vahinko on melko vähäistä.

Torjunta

Iäkkäät, harsuuntuneet sekä juurikäävän vaivaamat puut ovat altteimpia kuusijäärien iskeytymiselle. Kuusikoiden kasvukunnon ja elinvoimaisuuden säilyttäminen ehkäisee kuusijäärien iskeytymistä. Kuusijäärien saastuttamat yksittäiset puut on poistettava metsästä kesän aikana. Pelkkä runkojen kuoriminen ei auta kuusijäärien leviämisen ehkäisyssä, sillä toukkien syksyllä kaivamat koteloitumisontelot ovat puun sisällä.

Samankaltaiset tuhot

Havukantojäärä, tukkijäärät ja ukkoniluri voivat esiintyä jopa samoissa rungoissa kuusijäärien kanssa. Ukkoniluri on yleensä ensimmäisenä elävissä puissa ja poistuu, kun muita lajeja alkaa iskeytyä puun heikennyttyä.