Lehtitikaskuoriainen Trypodendron signatum
Lehtitikaskuoriainen
Lehtitikaskuoriainen on pitkittäisraitainen kuoriainen, joka iskeytyy lehtipuutavaraan, tuulenkaatoihin ja kuoleviin puihin.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, toukokuu 2018)
Lehtitikaskuoriainen
Lehtitikaskuorianen kaivaa käytävänsä puuhun ja työntää purun ulos puusta.
Kuva: Antti Pouttu (Asikkala, toukokuu 1983)
Lehtitikaskuoriainen
Lehtitikaskuoriaisen paljastaa usein iskeytymisreiästä valuva mahla, joka värjääntyy ruskeaksi.
Kuva: Antti Pouttu (Parikkala, toukokuu 2017)
Lehtitikaskuoriainen
Toukat elävät syömällä sienirihmastoa omassa kammiossaan tikapuumaisessa käytävistössä.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, kesäkuu 2006)
Kuvaus
Lehtitikaskuoriainen on pitkittäisraitainen kuoriainen, joka iskeytyy lehtipuutavaraan, tuulenkaatoihin ja kuoleviin puihin. Sen tikapuumaiset mustuneet käytävät porautuvat puuaineeseen pilaten puusta saatavan sahatavaran laadun. Lajin metsätaloudellinen merkitys on hyvin vähäinen. Lehtitikaskuoriainen on sekundaarinen tuhonaiheuttaja, joka elää pystyynkuolleissa puissa sekä puutavarassa. Se on melko yleinen koko maassa.
Lisääntyminen ja leviäminen
Laji parveilee huhtikuun lopulla – toukokuun alussa ilman lämpötilan kohottua yli viidentoista Celsiusasteen. Naaras ja koiras pariutuvat kaarnan pinnalla, minkä jälkeen naaras porautuu kaarnan läpi puuaineeseen koiraan auttaessa valkean purun poistamisessa. Emokäytävä painuu aluksi suoraan parin sentin syvyyteen, jonka jälkeen se haarautuu kahdeksi viistosti vuosilustojen läpi kulkevaksi käytäväksi. Naaras kaivaa kuopat munia varten käytävien ylä- ja alapinnalle.
Toukat kuoriutuvat munista ja nakertavat naaraan mukanaan tuoman sienen heikentämää puuainetta ja sienirihmastoa. Toukat koteloituvat kaivamaansa lyhyeen käytävään.
Aikuiset tikaskuoriaiset kuoriutuvat koteloista heinä- – elokuussa ja kaivautuvat karikkeeseen talvehtimaan. Seuraavan keväänä kuoriaiset kömpivät esiin karikkeesta ja aloittavat parveilun.
Tuhot
Lehtitikaskuoriaista tavataan koivuilta ja lepiltä sekä muilta lehtipuilta, kuten lehmukselta, tammelta ja haavalta. Laji iskeytyy etenkin varjoisissa paikoissa oleviin pystyynkuolleisiin puihin, lumenmurtoihin, tuulenkaatoihin, ylivuotiseen puutavaraan ja kantoihin.
Lehtitikaskuoriainen tarvitsee lisääntyäkseen heikentynyttä tai juuri kuollutta puuainesta, joten jos lähistöllä on sopivaa lisääntymismateriaalia tarjolla, kuoriaiskanta kasvaa. Elinvoimaisille puille lajista ei ole kuitenkaan vaaraa.
Vielä elävissä puissa lehtitikaskuoriaisen iskeytyminen keväällä aiheuttaa mahlavuodon, joka värjää rungon ruskeaksi. Tikaskuoriaisten käytävät yhdessä kuoriaisten kuljettaman ambrosiasienen kanssa pilaavat lehtipuutavaran laadun. Heikentyneen, jo kuolevan puun kannalta tikaskuoriaisten kaiverrus vain nopeuttaa väistämätöntä puun rappeutumista.
Torjunta
Lajin metsätaloudellinen merkitys on vähäinen. Mustuneet tikapuumaiset käytävät kuitenkin heikentävät puutavarasta saatavan sahatavaran arvoa.
Varjoisissa ja kosteissa paikoissa sijaitsevat kuolemassa olevat lehtipuut, tuulenkaadot ja lehtipuutavara ovat alttiita lehtitikaskuoriaisen iskeytymiselle.
Lehtipuutavaraa tai tuulenkaatoja ei tule makuuttaa metsässä kesän yli. Myyntiin kasvatettavien lehtipuumetsiköiden elinvoimaisuudesta tulee huolehtia.