Lumi

Kuva: Antti Pouttu

Lumi

Tykky on kaunista, mutta katkoo puiden latvoja ja oksia.
Kuva: Antti Pouttu (Koli, helmikuu 2005)

Kuva: Antti Pouttu

Lumi

Kesällä huomaa kuinka latvat ovat katkenneet lumikuorman alla.
Kuva: Antti Pouttu (Koli, toukokuu 2005)

Kuva: Antti Pouttu

Lumi

Lumi murtaa männyistä paksujakin oksia. Tykkyalueet ovat vuosittain melko samat, mutta lumituhoja voi tulla minne vaan.
Kuva: Antti Pouttu (Helsinki, kesäkuu 2018)

Kuva: Antti Pouttu

Lumi

Lumi on painanut talvella nuoret koivut luokille, eivätkä ne ole kesällä pystyneet oikaisemaan runkoaan.
Kuva: Antti Pouttu (Asikkala, heinäkuu 2006)

Kuvaus

Edellytykset lumituholle syntyvät märän tiiviin lumen ja alijäähtyneen veden jäätyessä puiden latvuksiin. Kun jäätynyttä lumimassaa on kertynyt tarpeeksi, puiden oksat murtuvat. Lumituhoja voi syntyä myös keväällä taimikoissa, kun hankien pinnat alkavat laskea. Lumipeitteen pakkasella jäätyneisiin kerroksiin kiinnijääneet taimien oksat antavat periksi hangen painon alla. Keski-Euroopassa lumi aiheuttaa merkittävimmät tuhot lumivyöryjen muodossa. Suomessa lumivyöryillä ei ole metsätaloudellista merkitystä. Lumituhoja tavataan koko maassa. Etelä-Suomessa lumituhoja esiintyy etelärannikolla, Suomenselän alueella sekä Pohjois-Karjalan vaara-alueilla. Pohjois-Suomen korkeilla alueilla (yli 250 m merenpinnasta) lumituhot ovat tavallisimpia.

Tuhot

Lumi voi vaurioittaa kaikkia puulajeja. Pitkään ylitiheänä kasvaneet juuri harvennetut männiköt ovat altteimpia lumituhoille. Vanhemmille puille lumi aiheuttaa latvamurtoja ja oksien tai rungon katkeamisia. Nuoret, ohutrunkoiset puut voivat joutua lumen painamiksi.

Lumenmurtoja syntyy märän lumen jäätyessä nopeasti puiden latvukseen. Kova tuuli voi vielä lisätä tuhoja. Hangen painuminen saa aikaan vaurioita taimikoissa. Pakkaslunta ja jäätynyttä hangen pintaa sisältävä lumipeite saa aikaan keväällä sulaessaan taimien oksien – tai jopa runkojenkin – murtumisen.

Osa lehtipuista taipuu lumen painon alla niin, että runkoihin jää eriasteisia pysyviä mutkia. Runsaslumisilla alueilla kuusten rungoissa oksan tyveen muodostuu kyhmyjä, jotka ovat muodostuneet lumen painon rasituksen ja vioituksien seurauksena. Pohjoisen runsaslumisilla alueilla lumituhojen aiheuttama luontainen valinta on suosinut kuusen kapealatvaisempaa alalajia Picea abies subsp. obovataa.

Lumenmurrot altistavat puut sieni- ja hyönteistuhoille. Myös kasvunmenetykset niin varttuneilla puilla kuin taimillakin saattavat olla huomattavat.

Ylitiheinä kasvaneet juuri harvennetut puustot ovat altteimpia lumituhoille. Voimakkaasti kapenevat harvassa kasvaneet puut kestävät lumen painon paremmin kuin teknisesti edullisemmat vähän kapenevat puut. Kuusi on riippuvien oksiensa ansiosta kestävämpi lumen ja tykyn painoa vastaan kuin mänty.

Torjunta

Lumituhoille alttiilla alueilla etenkin männiköt tulee harventaa lievästi ja usein. Jos lumenmurtoja on yli 10 kuutiota hehtaarilla, puut tulee korjata pois hyvissä ajoin ennen seuraavan kesän kaarnakuoriaisten aikuistumista.