Majava Castor spp.

Yleiskuvaus

Kuvaus

Suomessa esiintyy euroopanmajavaa ja kanadanmajavaa, joista viimeksi manittu on aktiivisempi padonrakentaja. Majavan patojen aiheuttamat tulvat voivat aiheuttaa paikallisia puustokuolemia. Majavan ravintoon kuuluvat lehtipuiden kuori, versot ja lehdet sekä joskus männyn kuori. Kesällä majava syö myös paljon vesikasveja. Patoja rakentaessaan majava kaataa myös havupuita. Majavien on sanottu norsujen ohella olevan ainoita nisäkkäitä, jotka pystyvät kaatamaan täysikasvuisia puita. Lisäksi majavien aiheuttamat padot aiheuttavat tulvia, joista kerrotaan enemmän omana tuhonaiheuttajanaan kohdassa tulva. Euroopanmajavakanta hävisi maastamme välillä liiallisen metsästyksen vuoksi. Sittemmin maahamme on istutettu uudelleen sekä euroopanmajavaa, että kanadanmajavaa. Majavakanta on maassamme tällä hetkellä noin 4100-6000 yksilöä.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Majavat pesivät purojen ja jokien varrella, pienillä järvillä sekä suo-ojitusalueilla. Majavan ravintona on lähes yksinomaan lehtipuita sekä kesällä myös paljon vesikasveja. Halutuimpia lajeja lehtipuista ovat haapa, pihlaja sekä pajut. Koivua majava syö kuitenkin useimmiten eniten, koska sitä on paljon tarjolla. Patojen rakentamiseksi majava järsii ja kaataa myös havupuita. Aiheutuneista tulvista kärsii kaikki kasvillisuus.

Tuhon eteneminen

Majava yrittää säilyttää patoamansa vesialueen vedenpinnan itselleen ja pesinnälleen edullisella tasolla. Majavien tekemä pato nostaa veden usean kymmenen aarin, jopa usean hehtaarin alueelle.

Jos majavan padonrakentamispuuhiin ei puututa ja vedenpinnan taso säilyy kohonneena pidempään, puusto alkaa juuriston vaikeutuneen hapensaannin ja juuristoon muodostuvien myrkyllisten yhdisteiden vuoksi heiketä. Myöhemmin osa puustosta saattaa kuolla.

Vaikutus puuhun

Majava kaataa puita päästäkseen käsiksi ohuempien rungonosien ja oksien kuoreen, jota se käyttää ravintonaan. Kalutessaan kuorta pystypuista majava estää kuoren ja puun nestevirtauksia. Nestevirtauksien estyessä puun koko ympärysmitalta puu menehtyy. Lisäksi majava kaataa puita patojensa rakennusaineeksi.

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Majavan metsille aiheuttamat vahingot ovat luonteeltaan paikallisia. Majavien aiheuttamia tuhoja on n. 900 ha/v. Etelä-Savossa 1998 tehdyn selvityksen mukaan majavatuhokohteiden keskimääräinen pinta-ala oli 2,2 ha. Maa-ainekselle, esim. tiestölle, aiheutuneita vahinkoja ei valtio korvaa. Eräät metsävakuutukset korvaavat majavien metsälle aiheuttamia tuhoja.

Tuhoriskin arviointi

Majavat katkovat useimmiten vähäarvoisia puita rannan tuntumasta. Tulvia on odotettavissa, jos purossa tai joessa on havaittavissa patorakennelmia, ja tulvien laajuus riippuu maastonmuodoista ja haitallisuus veden alle jäävän puuston arvosta. Majavien tekemien patojen purkamista suunniteltaessa on pidettävä mielessä, että majavien aiheuttamat tulvat edistävät mm. kalojen, kahlaajien ja vesilintujen elinmahdollisuuksia.

Torjuntamenetelmät

Majavien tekemän padon saa vahinkojen estämiseksi rikkoa 15.6.-15.9, muuna aikana riistanhoitopiiri voi erityissyistä myöntää luvan (Metsästysasetus) padon tuhoamiseen. Pesien rikkominen on kiellettyä. Majavat korjaavat usein tehokkaasti rikotun patonsa. Majavat eivät kuitenkaan yleensä huomaa, jos padon ali asentaa putken, jonka suu on jo ennen patoa.

Majavakantaa säännöstellään suunnitelmallisesti metsästyksellä. Metsästys tulisi kohdistaa pääasiallisesti kanadanmajavaan, koska se aiheuttaa enemmän tuhoja.