Männynniluri Hylastes brunneus

Kuvaus

Männynniluri on kapea ja pitkä (4,5-5 mm), musta kuoriainen. Sen syömäkuviot sijaitsevat männyn juurissa tai tyvellä. Männynniluria esiintyy myös männyn kannoissa. Nilurin tekemä puun pituussuuntainen emokäytävä on lyhyt. Emokäytävästä lähtevät toukkakäytävät sekoittuvat toisiinsa. Männynniluri vioittaa tai tappaa männyntaimia joitakin vuosia istutuksen jälkeen. Nilurin aiheuttamat tuhot ovat yleensä paikallisia. Tuhojen laajuus on kuitenkin huonosti tunnettu. Lajia on koko maassa.

Lisääntyminen ja leviäminen

Männynnilurit parveilevat touko-kesäkuun vaihteessa. Naaraat munivat useimmiten tuoreisiin mäntyjen kantoihin.

Munista kehittyvät toukat kovertavat ravinnonhankintansa aikana kuoren alle sekalaisen käytäväverkoston ennen kuin koteloituvat.

Nuoret aikuiset kuoriutuvat jo samana kesänä. Ne hakeutuvat taimiin tai kantoihin ja kosteisiin maata vasten painuneisiin runkoihin syömään. Taimissa tuho ilmenee loppukesällä. Männynniluri talvehtii aikuisena. Kuoriaiset saavuttavat sukukypsyyden vasta seuraavana kesänä.

Tuhot

Männynniluri tappaa männyn taimia joitakin vuosia istutuksen jälkeen, yleisimmin vettä läpäisevillä hiekkakankailla. Vioitetut taimet ovat usein vanhempia kuin tukkimiehentäin vioittamat taimet. Tuhoja on varsinkin avohakkuualoilla 3-10 vuotta hakkuiden jälkeen. Männynniluria ei esiinny taimitarhoilla.

Männynnilurit kaivavat taimen tyveen ja paksuimpiin juuriin käytäviä ja koloja, jotka katkaisevat taimen nestevirtaukset. Taimi alkaa kitua ja voi lopulta kuolla.

Torjunta

Männynnilurin aiheuttamat tuhot ovat usein paikallisia. Tuhojen laajuus on usein huonosti tunnettu. Hiekkamailla olevat männyntaimikot ovat altteimpia tuhoille.

Torjunta-ainekäsittely tukkimiehentäitä vastaan suojaa taimet myös juurinilurien tuhoilta. Tekemällä männynkylvö vasta toisena vuonna ja istutukset neljäntenä vuonna hakkuun jälkeen kyetään männynnilurin aiheuttamia tuhoja torjumaan.

Samankaltaiset tuhot