Männynversokääriäinen Rhyacionia buoliana

Kuvaus

Männynversokääriäinen on pikkuperhoseksi isohko perhonen, jonka etusiivet ovat heleän kirjavat, punakeltaiset ja säännöttömien hopeanvalkoisten poikkijuovien kirjailemat. Männynversokääriäisen toukka on harmaanruskea ja sen pää on kiiltävänmusta. Männynversokääriäisen toukat vaivaavat syönnillään männyntaimia. Toukat syövät aluksi neulasia ja kaivautuvat sitten silmuihin, joissa ne jatkavat syöntiään aiheuttaen myöhemmässä vaiheessa ranganvaihdoksia ja mutkia taimiin. Männynversokääriäisellä on Suomessa harvinaisuutensa vuoksi vähäinen metsätaloudellinen merkitys. Lajia on koko maassa.

Lisääntyminen ja leviäminen

Männynversokääriäinen parveilee kesäkuun lopulla tai heinäkuussa. Lajin näkee lentelevän pääasiassa iltapäivisin. Naaras laskee munansa männyn oksiin neulastuppiin tai niiden välittömään läheisyyteen.

Toukat kuoriutuvat noin kolmen viikon kuluttua muninnasta. Useimmiten tämä tapahtuu elokuun alussa. Aluksi toukat kaivavat neulasten tyviä, jonka jälkeen ne kaivautuvat sisälle silmuihin. Toukat kutovat silmun sisällä ympärilleen harvan kudoksen, jonka sisällä ne talvehtivat. Seuraavana kesänä toukat valitsevat majapaikoikseen yhden männyn kasvaimista, ja alkavat syödä kasvainten sisustaa. Toukat koteloituvat kesäkuussa vuosikasvainten tyveen tai silmuun.

Aikuinen kuoriutuu kotelosta kesäkuun loppupuolella tai heinäkuun alkupäivinä ja aloittaa lentonsa.

Tuhot

Männynversokääriäinen iskeytyy männyntaimiin. Kääriäiset voivat vaivata taimia aina noin viidenteentoista ikävuoteen asti. Vakavimmat tuhot sattuvat tavallisimmin kuivilla kankailla, varsinkin jos taimikko on harva ja aukkoinen.

Männynversokääriäiskanta voi otollisissa oloissa vuodesta toiseen kehittyessään kasvaa niin, että koko männyntaimikko voi saada pahoja laatuvikoja.

Aluksi männynversokääriäisen toukka syö 4-6 kpl neulasia, jotka vähitellen kellastuvat. Tämän jälkeen toukka kaivautuu silmuihin, joissa se talvehtii. Se alkaa seuraavana kesänä kaivertaa kehittyviä vuosikasvaimia ontoiksi. Kasvaimet alkavat joko kuivua tai saada epämuodostumia ja kasvaa edelleen käyristyneinä. Seurauksena on ranganvaihdoksia, mutkia taimiin sekä oksien tiheää pensastumista.

Torjunta

Männynversokääriäinen on mäntyjen laatua alentava tuholainen, joka aiheuttaa pääasiassa ranganvaihtoja ja mutkia. Lajin harvinaisuuden vuoksi tuhoilla on vain vähäinen metsätaloudellinen merkitys.

Vakavimmat tuhot ovat sattuneet kuivilla kankailla, etenkin, jos taimikko on ollut harvaa ja aukkoista.

Männyntaimikot tulisi kasvattaa riittävän tiheinä. Taimikoiden harvennukset tulisi suorittaa vasta latvuston sulkeuduttua. Useita puulajeja kasvavia taimikoita tulisi suosia.

Samankaltaiset tuhot

Muut verso- ja silmukääriäiset
Ytimennävertäjät (kasvaimen sisälle kaiverrettu käytävä tyhjä)
Männynversoruoste
Halla