Metsämyyrä Clethrionomys glareolus
Yleiskuvaus
Kuvaus
Metsämyyrä on yksi yleisimpiä myyrälajeja maassamme. Sitä avataan monenlaisilla elinpaikoilla. Metsäpuille se aiheuttaa vahinkoa syömällä taimien silmuja ja kasvainten kuorta. Metsämyyrä on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia ja ulkosaaristoa lukuunottamatta.
Lisääntymisbiologia
Ravinnonhankinta
Metsämyyrä turvautuu ravinnonhankinnassaa toisinaan männyn ja kuusen taimien silmuihin ja syö myös kasvainten kuorta.
Kannanvaihtelu
Metsämyyräkantojen on huomattu usein runsastuvan hieman ennen peltomyyriä, jolloin latvatuhoja voi esiintyä jo vuotta ennen peltomyyrien tuhoja.
Tuhojen esiintyminen
Tuhokohteet
Metsämyyrän aiheuttamia tuhoja avataan monenlaisilla elinpaikoilla. Laji voi aiheuttaa latvatuhoja jopa 4 m pitkissä männyissä ja kuusissa.
Tuhon eteneminen
Tuhoja voi sattua milloin tahansa, kun myyrän on turvauduttava ravinnossaan puun silmuihin. Eniten tuhoja sattuu myyräkantojen nousu- ja huippuvuosina.
Vaikutus puuhun
Silmujen syönti ja latvakasvaimen katkaiseminen häiritsevät latvuksen kehitystä. Männyllä kärkisilmun ja/tai latvakasvaimen menettämisestä on seurauksena latvan pensoittuminen, latvanvaihto ja mahdollisesti runkomutkia. Latvanvaihto jättää runkoon laatuvian. Kuusi selviää latvavioituksesta paremmin. Kuuselle vioittunut latvakasvain korvautuu yleensä vioituskohdan alapuolelta kasvuun lähtevästä leposilmusta. Tällöin runkoon ei jää laatuvikaa kuten männyllä.
Samankaltaiset tuhot
Hirvet syövät mäntyjen kasvaimia. Hirvi katkoo ja riipii kasvaimia, taimet ovat usein ruhjoutuneen näköisiä. Kääriäisperhoset vioittavat myös männyn silmuja.
Torjunnan tarve ja mahdollisuudet
Vahingot metsätaloudessa
Metsämyyrän aiheuttamista silmu- ja kasvainvioituksista on seurauksena mutkia ja muita laatuvikoja puun runkoon. Taimiin syntyneet viat jäävät aikaa myöten usein piiloon rungon sisään, mutta tulevat esiin sahauksessa. Latvasilmujen syöntiä voi ilmetä valtaosassa aukon taimista.
Tuhoriskin arviointi
Metsämyyrää tavataan monenlaisilla kasvupaikoilla. Eniten metsämyyriä on rehevissä metsissä ja aukoissa heti hakkuun jälkeen, mutta jälkimmäisistä peltomyyrät usein syrjäyttävät metsämyyrät. Latvatuhoja tapahtuu myös karuilla kankailla. Tuhoriski on suurin metsämyyrien nousu- ja huippuvaiheessa. Metsämyyräkannat nousevat usein hieman ennen peltomyyriä. Metsämyyrät vioittavat taimia, joten tuhoriski pienenee puiden kasvaessa. Vioitusta on kuitenkion tavattu viellä jopa 4 m pitkissä kuusissa ja männyissä. Metsäntutkimuslaitos laatii vuosittain ennusteita myyräkantojen kehittymisestä ja tuhoriskeistä.
Torjuntamenetelmät
Metsämyyrätuhot ovat siksi vähäisiä ettei lajin torjuntaa kannata yleensä ryhtyä. Tarpeen vaatiessa erilaisista karkoteaineista on apua. Taimien karkotekäsittely hirvien varalta pienentää myös metsämyyrätuhoja.
Metlan myyrätutkimus avuksi metsäammattilaisille ja jokamiehelle (esite, pdf)