Myrsky

Yleiskuvaus

Kuvaus

Pahimmat myrskytuhot sattuvat metsiköissä, jotka ovat jostakin syystä heikompia kestämään kovaa tuulta. Sateen pehmittämässä maassa puun juurten sitomiskyky heikkenee. Harvennetut ja lannoitetut metsät ovat myös alttiimpia myrskytuhoille, samoin avohakkuualueiden reunametsät. Suuria tuhoja alkaa syntyä, kun tuulen nopeus nousee 20-23 metriin sekunnissa. Puuskittainen, yli 17 m/s puhaltava tuuli alkaa kaataa heikoimpia puita.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Myrkytuhoja esiintyy eniten juuri harvennetuissa ja päätehakkuita reunustavissa metsiköissä. Juuri käsitellyt reunametsiköt eivät ole sopeutuneet muuttuneisiin tuulioloihin, joten ne ovat erityisen alttiita myrskytuhoille.

Tuhon eteneminen

Raju myrsky tekee hetkessä suuria tuhoja. Hyönteiset ja sienet voivat aiheuttaa seuraustuhoja.

Vaikutus puuhun

Puiden kaatumisen lisäksi syntyy pystyyn jääviin puihin vaurioita, joiden korjaantuminen voi viedä pitkään. Myrsky taittaa oksia ja murtaa latvoja, lisäksi puun heiluva liike voi aiheuttaa juuristoon vaurioita.

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Vakuutusyhtiöiden keräämien tilastojen mukaan valtaosa viime vuosikymmeninä maksetuista metsävakuutuskorvauksista on ollut myrskytuhojen aiheuttamia. Aivan viime vuosien huomattavia myrskytuhoja ovat olleet vuoden 2011 lopussa riehuneet Tapani- ja Hannu-myrskyt (kaatoivat puuta yhteensä noin 3,5 milj. kuutiometriä), vuoden 2012 lopussa puhaltanut Antti-myrsky sekä marras-joulukuussa 2013 riehuneet Eino-, Oskari- ja Seija- myrskyt. Kolme viimeksi mainittua myrskyä kaatoivat puuta yhteensä noin kolme milj. kuutiometriä.

Tuhoriskin arviointi

Metsät ovat altteimmassa tilassa myrskytuhoja vastaan heti harvennuksen ja mahdollisen lannoituksen jälkeen. Muutaman vuoden kuluttua harvennuksen ja lannoituksen jälkeen puuston juuristo on kyennyt sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, ja tuhoriski verrattaessa käsittelemättömään metsään on palautunut ennalleen. Myös avohakkuiden reunat, jotka rajoittuvat jo ikääntyneisiin metsiin, ovat alttiita myrskytuhoille.

Torjuntamenetelmät

Itä – länsisuuntaisten metsikkökuvioiden hakkuut tulisi aloittaa kuvion itäreunasta. Harvennus-, siemen- ja suojuspuuasentoon tähtäävien hakkuiden jälkeen metsikkö on muutaman vuoden ajan altis myrskytuhoille. Varsinkin liian voimakkaita harvennuksia tulisi välttää. Lannoituksen ajoittaminen muutaman vuoden päähän harvennushakkuusta vähentää tuhoriskiä. Harvennus ja lannoituksesta seuraava latvuksen tuuhettuminen lisäävät tuhoriskiä.

Tuulenkaatopuiden korjuulla ei ole merkitystä myrskytuhojen jatkumisen kannalta, mutta seuraustuhojen välttämiseksi se on tarpeellista. Kuusten korjuu tulee tehdä, jos niitä on yli 10 kuutiota hehtaarilla ja mäntyjen, jos niitä on yli 20 kuutiota hehtaarilla. Tuulenkaatomännyt tulee lain mukaan korjata pois metsästä viimeistään tuhoa seuraavana kesänä Etelä-Suomessa 1.7. ja Pohjois-Suomessa 15.7. mennessä. Kuuset tulee korjata Etelä-Suomessa 15.7, väli-Suomessa 24.7 ja Pohjois-Suomessa 15.8 mennessä. Kesämyrskyn jäljet kuusikossa pitäisi korjata kuukauden sisällä tuhon tapahtumisesta. Katso tarkemmat määräykset metsätuholaista.