Päistärkoit Eriocrania sp.
Kuvaus
Suomessa elää kuusi päistärkoilajia, joiden toukat tekevät rakkomiinoja koivujen lehtiin. Toiset lajeista suosivat hies- toiset rauduskoivua. Aikuisten lentoajoissa, suosituimmissa elinympäristöissä ja levinneisyydessä on pieniä eroja.
Suomessa tavatut lajit ovat E. unimaculella hakaspäistärkoi, E. sparrmannella loistopäistärkoi, E. salopiella kolmiopäistärkoi, E. cicatricella pikkupäistärkoi, E. sangii purppurapäistärkoi ja E. semipurpurella isopäistärkoi. Laajimmalle levinnyt on isopäistärkoi, jota voidaan tavata kaikkialla Suomessa.
Isopäistärkoi on 10-12 mm pitkä pikkuperhonen. Sen kullankeltaisissa etusiivissä on teräksensininen tai purppuran sinipunainen ristikkokirjaus. Isopäistärkoilla on kellanvalkoinen toukka, jonka ruskeassa päässä on kummallakin puolella iso mustahko laikku. Toukka elää koivun lehden sisällä miinaajana. Lehti muuttuu aluksi harmaaksi ja rakkulamaiseksi. Myöhemmin se ruskettuu tiilenruskeaksi. Lajia on koko maassa.
Lisääntyminen ja leviäminen
Päistärkoit lentävät alkukesällä ja munivat koivun lehdille. Munista kuoriutuvia toukkia esiintyy keskikesään asti, jolloin ne koteloituvat.
Tuhot
Päistärkoita tavataan kaikenikäisten koivujen lehdiltä. Joskus toukkia saattaa olla koivun lehdillä hyvin runsaasti. Tällöin huomattava osa lehdistä muuttuu ruskeiksi.
Varsinaista vaaraa ei päistärkoista koivuille aiheudu.
Torjunta
Metsässä toukkien torjuntaan ei ole tarvetta. Päistärkoin torjuntaan ei ole tällä hetkellä hyväksyttyä torjunta-ainetta.
Samankaltaiset tuhot