Phytophthora mikrobit

Kuvaus

Phytophthora-mikrobit aiheuttavat sekä puille että taimille juurilahon lisäksi erilaisia laikkuja ja koroja versoon. Muualla maailmassa ne ovat vakava ja nopeasti kasvava ongelma sekä taimitarhoilla että luonnossa, mutta Suomessa metsäpuille haitallisia Phytophthora-lajeja on tavattu vain taimitarhoilla sekä yhdestä jo istutettavaksi myydystä lepän taimesta. Metsäpuiden taimilla yleisin laji on ollut P. cactorum, jonka koivun taimilla aiheuttama tauti on nimetty levälaikuksi. Muut meillä tavatut Phytophthora-lajit ovat löytyneet puuvartisia koristekasveja tuottavilta taimitarhoilta, mutta tartutuskokeissa ne ovat olleet haitallisia myös kuusen, koivun ja lepän taimille sekä lukuisille varpukasveille, kuten mustikalle ja puolukalle. Lisäksi istutettavaksi myydystä lepän taimesta eristettiin P. uniformis ryhmään kuuluva mikrobi, joka poikkesi kaikista muista aiemmin eristetyistä samansukuisista isolaateista mm. virulenssinsa suhteen, sillä se kykeni tartutuskokeissa aiheuttamaan oireita sekä lepällä että koivulla.

Lisääntyminen ja leviäminen

Taudinaiheuttaja säilyy maassa pitkiä aikoja tuottamiensa muna- tai kestoitiöiden avulla. Levitäkseen kasviin se tuottaa parveiluitiöitä, jotka uivat vedessä. Tartuntaa edeltävätkin yleensä rankat sadekuurot, jolloin mikrobit kulkeutuvat kasveille maa- ja vesiroiskeiden mukana. Myös kasteluvesi voi sisältää Phytophthora-mikrobeja.

Tuhot

Vasta muutaman viikon ikäisten koivun taimien lehtiin ilmestyy ruskeita nopeasti laajenevia laikkuja. Tartunnan saaneista kuihtuvista lehdistä tauti leviää versoon, johon muodostuu mustia laajenevia laikkuja. Samoin tummia, hieman painuneita laikkuja syntyy mm. pihlajan ja leppien runkoon. Myöhemmin kesällä, kun versoon on jo ehtinyt muodostua korkkikuorta, laikkuja muodostuu myös taimen juurenniskaan, jossa vesi seisoo pitempään. Laikut eivät kuitenkaan laajene juuriin.

Taimitarhoilla Phytophthora-mikrobit aiheuttavat haittaa taimien kasvatukselle. Laikun laajetessa verson ympäri laikun yläpuolinen osa kuolee. Levälaikku ei leviä juuristoon, mutta laikun kohdalta taimi katkeaa helposti. Tartunnan saaneet taimet eivät ole metsänviljelykelpoisia ja ne on lajiteltava pois myyntierästä. Istutuksen jälkeen levälaikkuisista taimista osa kuolee ja eloonjääneet taimet voivat saada muita lahoa ja sinistymistä aiheuttavia sieniä laikun kautta. Sateinen ja lämmin kesä lisää taudin esiintymistä.

Torjunta

Phytophthora-mikrobit ovat nopeasti lisääntyvä ongelma kaikkialla maailmassa. Keskieurooppalaisissa tutkimuksissa niiden on havaittu esiintyvän käytännössä kaikilla metsätaimitarhoilla ja todennäköisesti leviävän tehokkaimmin taimien mukana. Suomalaisilla taimitarhoilla niiden tehokkain torjuntamenetelmä on tarhalle pääsyn estäminen, sillä kerran sinne päästyään niistä on vaikea päästä eroon. Tarhalla tautia torjutaan poistamalla kasvatuskentiltä kuollut kasviaines, joka ylläpitää taudinaiheuttajakantaa. Kasteluveden suodattaminen ennen käyttöä vähentää tautiriskiä. Kasvustojen pitäminen ilmavina ja kuivina estää tartunnan. Tautia voidaan myös torjua kemiallisesti fosetyyli-alumiini-valmisteella. Taimien ennakkokäsittely on toistettava ja käsittelyt on ajoitettava jo ennen taimien muovihuoneesta ulossiirtoa tai heti ulossiirron yhteyteen.

Samankaltaiset tuhot