Pihkakääriäinen Retinia resinella
Pihkakääriäinen
Perhonen lentelee pääasiallisesti kesäkuussa ja heinäkuun alkupuoliskolla ja laskee munansa männynversoihin.
Kuva: Antti Pouttu (alkukesä 2004)
Pihkakääriäinen
Toukka elää äkämässä, joka muodotuu männyn erittämästä pihkasta, toukan erittämistä aineista ja ulosteista.
Kuva: Antti Pouttu (Puumala, toukokuu 2017)
Pihkakääriäinen
Toukka talvehtii äkämässä kaksi kertaa ja koteloituu keväällä. Alkukesästä kotelo työntyy osittain ulos äkämästä ja perhonen aikuistuu.
Kuva: Antti Pouttu (Yyteri, kesäkuu 2012)
Pihkakääriäinen
Äkämistä löytää toisinaan myös loispistiäisiä.
Kuva: Antti Pouttu (Tuusula, kesäkuu 2004)
Pihkakääriäinen
Pihkakääriäinen haittaa verson kasvua.
Kuva: Antti Pouttu (Ikaalinen, heinäkuu 2017)
Pihkakääriäinen
Äkämän yläpuolinen osa kuolee usein, etenkin niukkaravinteisilla mailla.
Kuva: Antti Pouttu (Harjavalta, kesäkuu 2012)
Pihkakääriäinen
Latvakasvaimessa ollut pihkakääriäisen äkämä ei ole kylestynyt kunnolla ja koro voi näkyä puussa useita vuosia.
Kuva: Antti Pouttu (Tuusula, kesäkuu 2006)
Pihkakääriäinen
latvakasvain on kuollut ja puuhun tulee runkomutka.
Kuva: Antti Pouttu (Harjavalta, toukokuu 2008)
Kuvaus
Pihkakääriäinen kuuluu pikkuperhosiin. Se on tumma, pieni perhonen, jonka mustanruskeissa siivissä näkyy lyijynhohtoisia kirjauksia. Pihkakääriäisnaaras munii keskikesällä männyntaimen kärkisilmun alapuolelle päärankaan tai oksaan. Kellertävän punainen pihkakääriäisen toukka aiheuttaa männynversoon sormenpään kokoisen pihkaäkämän, jonka sisässä se elää ja myöhemmin koteloituu. Puun päärangassa oleva äkämä voi aiheuttaa latvaverson kuolemisen ja puun haaroittumisen. Pihkakääriäinen on levinnyt koko maahan.
Lisääntyminen ja leviäminen
Perhonen lentelee pääasiallisesti kesäkuussa ja heinäkuun alkupuoliskolla ja laskee munansa männynversoihin.
Toukka elää aluksi vuosikasvaimen kärjessä, johon se kaivaa uurteen. Toukka elää äkämässä, joka muodostuu männyn erittämästä pihkasta, toukan erittämistä aineista ja ulosteista. Äkämä kasvaa noin herneen kokoiseksi ensimmäisenä vuonna ja lopullisen koon 3-4 cm se saavuttaa toisena vuonna. Toukka syö männynversoa äkämässä. Toukka talvehtii äkämässä kaksi kertaa ja koteloituu siihen kolmantena keväänä.
Perhonen kuoriutuu kotelosta alkukesällä. Talvehtiminen tapahtuu toukkana.
Tuhot
Taimikot ja nuoret männiköt ovat altteimpia pihkakääriäisen iskeytymiselle. Sitä saattaa kuitenkin esiintyä myös vanhemmissa puissa, varsinkin niiden alimmissa oksissa. Tuholainen on yleisin kuivilla kankailla ja rämeillä. Lajia tavataan myös vuorimännyllä.
Toukka elää äkämässä ja käyttää ravinnoksi versoa. Syöntikohtaan kehittyy syvä koro. Tuho voi kehittyä myös niin pahaksi, että äkämäpahkulan yläpuolinen osa oksasta tai päärangasta kuivuu ja mahdollisesti taittuu pahkulan kohdalta.
Syönnin seurauksena verso voi kuolla tai siihen voi kehittyä koro, jonka keskus on ensimmäisessä vuosirenkaassa. Pääversossa oleva äkämä voi aiheuttaa latvaverson kuoleman ja pääranganvaihdoksen.
Torjunta
Pihkakääriäisen toukan eläminen versossa saa taimikoiden kehittymisen hidastumisen lisäksi aikaan puutavaran arvon alenemista. Kääriäisen aiheuttamat laatuviat ovat yleensä lieviä.
Pihkakääriäisten aiheuttamat äkämät ovat yleisiä taimilla ja nuorilla männyillä. Tuholainen on yleisin kuivilla kankailla ja rämeillä. Pihkakääriäisen aiheuttamat tuhot eivät yleensä ole laajuudeltaan niin vakavia, että torjuntatoimiin olisi tarvetta ryhtyä.
Harvennuksessa voidaan runkovikaiset puut poistaa. Suoranaisiin torjuntatoimiin ei ole aihetta.
Samankaltaiset tuhot
Männynversokääriäinen tappaa männyntaimien kasvaimia. Kasvaimiin ei kuitenkaan synny äkämiä. Havupunkin ja havukirvojen aiheuttamia äkämiä tavataan vain kuusella.