Pikkukirjanpainaja Ips duplicatus
Pikkukirjanpainaja
Pikkukirjanpainajan emokäytävät ovat tähtimäisesti, kirjanpainajan emokäytäviä pienempiä, mutta kuusentähtikirjaajan (kuvassa pikkukirjanpainajan emokäytävistön ympärillä) emokäytäviä suurempia.
Kuva: Antti Pouttu (Sipoo, lokakuu 2002)
Kuvaus
Pikkukirjanpainaja on muita kirjanpainajia muistuttava laji, mutta sen peräkuopan reunoilla olevista neljästä hampaasta 2. ja 3. muodostavat kaksoishampaan. Laji on 3,5-4,0 mm pitkä. Pikkukirjanpainaja elää kuusella melko ohuen kuoren alla, joskin sitä on tavattu myös männyltä. Pikkukirjanpainaja on kahta muuta kirjanpainajalajia huomattavasti harvinaisempi laji. Sillä on tuholaisena vähäinen merkitys. Pikkukirjanpainaja on sekundaarinen tuhonaiheuttaja, eli se pystyy iskeytymään heikentyneisiin puihin. Lajia esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa paikallisena.
Lisääntyminen ja leviäminen
Parveilu alkaa päivälämpötilan noustua +18 asteeseen, eli Etelä-Suomessa tavallisesti toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa. Parveilun jälkeen kuoriaiset kaivautuvat kuusen kuoren alle lisääntymään.
Vajaan kahden kuukauden muna- ja toukkavaiheen jälkeen seuraa lyhyt kotelovaihe. Uusia aikuisia alkaa poistua rungoista Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja Pohjois-Suomessa elokuun alkupuolella.
Suurin osa pikkukirjanpainajista talvehtii karikkeessa syntymäpaikan läheisyydessä. Pieni osa voi talvehtia myös syömäkuviossa kuoren alla. Laji vetäytyy talvilevolle syksyn kuluessa.
Tuhot
Pikkukirjanpainaja elää kuusella hieman ohuemman kaarnan alla kuin tavallinen kirjanpainaja. Sitä on tavattu myös männyltä, joskin harvoin. Pikkukirjanpainaja viihtyy pystypuiden lisäksi myös tuulenkaadoissa, kuorellisessa puutavarassa sekä lumen murtamissa puissa. Kirjanpainajia löytyy valoisista paikoista kuusikoissa. Tällaisia ovat mm. pienet aukkokohdat ja metsänreunat.
Laji leviää heikentyneissä puissa ja esimerkiksi tuulenkaadoissa lisäännyttyään lähistön puihin. Se esiintyy usein yhdessä tavallisen kirjanpainajan kanssa samoissa puissa, mutta rungon ylemmissä osissa. Tuhoriski on suurin vanhoilla kuusilla, jotka ovat jostakin syystä heikentyneet tilapäisesti, esim. hakkuuaukon reunapuut ovat tavallisia kuoriaisen iskeytymiskohteita.
Pikkukirjanpainajan käytävät kaarnan alla heikentävät puun nestevirtauksia aiheuttaen ajan mittaan puun kuivumisen.
Harvinaisuutensa vuoksi pikkukirjanpainajalla ei ole samaa metsätaloudellista merkitystä kuin tavallisella kirjanpainajalla.
Torjunta
Pikkukirjanpainajan torjunnassa tehoavat samat keinot kuin tavallisenkin kirjanpainajan torjunnassa. Harvennushakkuita ei kannata korjuuvaurioiden ja kuoriaisten parveilun ajoittumisen vuoksi sijoittaa alku- ja keskikesään. Myös alku- ja keskikesästä suoritettujen päätehakkuiden hakkuutähteet saattavat tuottaa ongelmia. Kuorellinen kuusipuutavara, tuulenkaadot ja muulla tavoin vioittuneet puut tulisi kuljettaa pois metsästä tai käsitellä asianmukaisesti metsätuholain määräämällä tavalla.