Runkohaapsanen Saperda carcharias

Kuvaus

Runkohaapsanen on 22-28 mm pitkä harmaankeltainen sarvijäärä. Sen ruumis on täynnä mustia pisteitä. Runkohaapsasen toukka on valkea ja jalaton. Sen pää on kapea ja miltei etureunaansa myöten keskiruumiiseen vajonnut. Aikuinen haapsanen nakertaa haavan lehtiin rosoreunaisia reikiä. Merkittävimmät vahingot saa aikaan kuitenkin toukka. Se voi kaivertaa jopa metrin mittaisen 10-15 mm leveitä käytäviä haavan rungon keskustaan. Runkohaapsanen on haavan vahingollisin puuainestuholainen, jonka käytävät edistävät lahottajasienten pääsyä puuainekseen. Runkohaapsanen on primaarinen tuhonaiheuttaja, eli se pystyy iskeytymään täysin terveisiin haapoihin. Laji elää Etelä- ja Keski-Suomessa. Sitä on tavattu Rovaniemen korkeudelle saakka.

Lisääntyminen ja leviäminen

Aikuiset runkohaapsaset ovat liikkeellä heinä-elokuussa. Naaras laskee munansa haapojen tyvelle kuoren rakosiin.

Munista kehittyvät toukat ravitsevat itseään ensin nilalla, mutta painuvat sitten rungon keskustaan. Toukat elävät rungon sisällä kolmesta neljään vuotta työnnellen aina välillä karkeata purua ulos sisäänmenoreiästään. Nuoret toukat talvehtivat käytävissään puun tyvellä tai jopa maanpinnan alapuolella. Täysikasvuiset toukat talvehtivat tekemiensä käytävien yläpäässä. Ne koteloituvat seuraavana keväänä.

Koteloista kuoriutuneet aikuiset lähtevät lentoon keskikesällä. Niitä näkee heinä-elokuussa nakertelemassa haapojen lehtiä. Runkohaapsasen kehitysaika on 2-4 vuotta.

Tuhot

Runkohaapsanen elää haavalla ja poppeleilla. Aikuiset järsivät rosoreunaisia reikiä haavan lehtiin. Toukat porautuvat haavan puuaineeseen, rungon keskustaan. Runkohaapsanen valitsee asuinpuukseen aurinkoisella paikalla, metsänreunassa, valoisassa metsässä tai harvennetussa taimikossa sijaitsevan haavan.

Toukkien puiden tyviosaan nakertamat käytävät voivat venyä jopa metrin mittaisiksi. Käytävät toimivat lahottajasienten leviämistienä haavan sisuksiin. Runkohaapsasen toukkien asuttamista puista aikuistuneet yksilöt voivat siirtyä lähistön haapoihin munimaan.

Aikuiset runkohaapsaset nakertavat haapojen lehtiin reikiä. Toukat syövät ensin haavan nilaa. Sitten ne kaivautuvat syvälle haavan puuaineeseen, jossa ne nakertavat 10-15 millimetrin läpimittaisia käytävää. Käytävät voivat olla jopa metrin mittaisia. Aikuisten ulostulorei’istä ja toukkakäytävistä leviää puuhun värivikaa ja lahoa aiheuttavia sieniä.

Runkohaapsanen on haavan vahingollisin puuainestuholainen. Toukkakäytävien aiheuttaman teknisen laadun alenemisen lisäksi käytävien kautta etenevä lahovika alentaa puutavaran laatua. Puisto- ja koristepuut ovat usein haapsasten vaivaamia, ja toukkakäytävät lisäävät puiden kaatumisriskiä.

Torjunta

Mitä valoisemmilla ja aurinkoisemmilla paikoilla haavat kasvavat, sitä hanakammin runkohaapsaset käyvät niihin käsiksi. Haapsasten iskeytyminen metsikön sisällä oleviin haapoihin on harvinaista.

Runkohaapsasen iskeytymistä haapoihin voidaan ehkäistä kasvattamalla haavat varjoisissa metsissä sekapuuna. Haapataimikot tulee lisäksi pitää riittävän tiheinä ja varjoisina, esim. kuusialikasvos haapojen alla ehkäisee haapsasten iskeytymistä. Runkohaapsaskantaa voi yrittää lisäksi vähentää poistamalla toukkien asuttamat puut.

Samankaltaiset tuhot

Äkämähaapsasen toukka käyttää myöskin haapaa ravintonaan. Se iskeytyy kuitenkin haavan oksiin. Haavanlasisiiven toukat elävät haapojen tyviosissa, mutta lajin toukkien tuottama puru ei ole niin karkeaa kuin runkohaapsasen. Aivan erinäköinen puuntuhoojan toukka viihtyy myös haavoissa ja poppeleissa, mutta tekee samankaltaisia väljiä käytäviä.