Ruskopilkkkukariste Lophodermella conjuncta

Kuvaus

Ruskopilkkukaristeen aiheuttaa kotelosieni, jonka kehityskierto on kaksivuotinen. Sitä saattaa esiintyä runsaana tiheissä taimikoissa ja riukumänniköissä. Lajia on koko maassa.

Lisääntyminen ja leviäminen

Sienen itiöt leviävät kesällä kesä-elokuun aikana. Tartunta tapahtuu vastakehittyneisiin neulasiin vain 2-3 mm matkalle. Oireet tartunnasta alkavat näkyä kuitenkin vasta runsaan vuoden kuluttua tartunnan tapahtumisesta. Taudin ensioire on neulasten laikuittainen kellastuminen. Taudin itämisajaksi on arvioitu 14 kuukautta.

Pahimmin saastuneet neulaset saattavat varista jo syksyllä tai talvella oireiden ilmestymisen jälkeen. Valtaosa sairaista neulasista pysyy kuitenkin puussa seuraavaan kesään, jolloin myös sienen itiöemät kypsyvät.

Tuhot

Ruskopilkkukariste saattaa esiintyä yleisenä tiheissä männyntaimikoissa tai riukumänniköissä. Karistetta on näissä 10-30-vuotiaissa männyissä sekä kuivilla että tuoreilla kangasmailla.

Sienen kehityskierto on kaksivuotinen, mikä aiheuttaa usein epidemian toistumisen männikössä kahden vuoden väliajoin. Joskus osa neulasista jää kiinni puuhun vielä kolmanteen vuoteen saakka. Jos kolmannen kesän kasvukausi on sienen kehitykselle suotuisa, sieni pystyy itiöimään vielä tällöinkin muuttaen näin epidemian rytmiä.

Neulaset alkavat kellastua laikuittain runsaan vuoden kuluttua tartunnasta ja putoavat kahden vuoden kuluttua kesällä. Tartunnan saanut neulanen rajoittaa sienen leviämistä neulasen kantaosan terveeseen solukkoon muodostamalla ruskean poikkivyön fenoli- ja ligniiniaineista. Tartunnan saaneet neulaset pystyvät oletettavasti yhteyttämään ensimmäisten oireiden ilmestymiseen saakka.

Torjunta

Taudin vaikutus männyntaimikoiden kasvuun on yleensä vähäinen, koska männyillä katsotaan olevan käytössä vähintään yksi tai kaksi täydellisesti toimivaa neulasvuosikertaa. Sienen aiheuttama tuho on vain harvoissa tapauksissa niin ankara, että se havaittavasti vähentäisi taimikoiden ja riukumänniköiden kasvua.

Ruskopilkkukaristetta voidaan vähentää harventamalla nuoret männiköt ajoissa.

Samankaltaiset tuhot