Syyshaavakka Phacidium coniferarum
Kuvaus
Syyshaavakka on kotelosieni. Sillä on sekä kuroma- että koteloitiöaste, mutta Suomessa tavataan pääasiassa sienen kuroma-astetta. Syyshaavakan itiöt leviävät myöhään syksyllä. Männyn pystykarsinnassa syntyvät vioitukset ja tuoreet oksien katkaisuhaavat luovat syksyllä tartuntatien haavakan itiöille. Suorittamalla pystykarsinnat talvi- ja kesäaikaan pystytään syyshaavakan tartuntariski välttämään. Syyshaavakka voi toimia eriasteisissa vuorovaikutussuhteissa isäntäkasvinsa kanssa. Se voi toimia puiden kuolleilla oksilla hajottajana, esim. kuivuusstressistä kärsivissä puissa heikkona loisena sekä puiden kuoren vioittumiin ja haavoihin iskeytyvänä taudinaiheuttajana. Syyshaavakkaa esiintyy koko maassa.
Lisääntyminen ja leviäminen
Syyshaavakan tartunta puihin tapahtuu havupuiden kuoren vioittumiin ja haavoihin myöhään syksyllä sateisella säällä. Ulkomaisilla puulajeilla tartunta voi tapahtua mahdollisesti myös paleltumiin ja mekaanisiin talvivaurioihin.
Haavakan rihmasto etenee puun kuorisolukossa lepokauden aikana.
Sienen koteloitiöitä tuottava suvullinen kehitysaste on Suomen oloissa harvinainen. Sienen kuroma-aste kehittyy syksyllä vioittuneisiin puihin.
Tuhot
Syyshaavakka iskeytyy puiden lepokautena pystykarsittuihin männiköihin. Männyn lisäksi sitä on tavattu myös kuusella, kontortamännyllä, lehtikuusella ja douglaskuusella. Haavakan yleisyys ei ole kuitenkaan riippuvainen pystykarsinnasta, sillä eniten sitä tavataan männyn hakkuutähteissä.
Jos tauti kykenee leviämään tartunnan saaneesta oksankannasta ympäri rungon, puu kuolee.
Sienen tartunta oksien tuoreisiin leikkuupintoihin aiheuttaa aluksi puutavaran sinistymistä. Seuraavana oireena on kuoren halkeilu ja pihkavuoto sekä mahdollisten itöemien kehittyminen. Taudin jatkaessa leviämistään puussa alkaa puutavaran laatua merkittävästi heikentävä koronmuodostus.
Syyshaavakka aiheuttaa kasvutappioita ja puutavaran arvon alenemista. Etenkin tartunnan saaneet kontortamännyt saattavat kuolla.
Torjunta
Syyshaavakan tartuntariski on suurimmillaan, jos pystykarsintaan ryhdytään myöhäissyksyllä. Syyshaavakkatuhoilta vältytään parhaiten välttämällä mäntyjen pystykarsintaa Etelä-Suomessa 16.9.-31.1., Keski-Suomessa 16.9.-31.12. ja Pohjois-Suomessa 1.9.-15.11.