Tunturimittari Epirrita autumnata
Tunturimittari
Tunturimittarit lentävät elokuun loppupuolelta lokakuulle pääasiassa öisin.
Kuva: Antti Pouttu (Enontekiö, elokuu 2004)
Tunturimittari
Valo houkuttelee tunturimittareita, ja ikkunoille ja ulkovaloille saattaa kerääntyä sadoittain perhosia.
Kuva: Antti Pouttu (Enontekiö, elokuu 2004)
Tunturimittari
Tunturimittari munii syksyllä ja munat talvehtivat. Munat piilotetaan rakoihin ja jäkälien alle.
Kuva: Antti Pouttu (Enontekiö, huhtikuu 2005)
Tunturimittari
Munat kestävät hyvin pakkasta ja lumipeite suojaa lisäksi alempana olevia munia.
Kuva: Antti Pouttu (Enontekiö, huhtikuu 2005)
Tunturimittari
Toukat kuoriutuvat munista, kun koivu puhkeaa hiirenkorvalle.
Kuva: Antti Pouttu (Enontekiö, kesäkuu 2005)
Tunturimittari
Toukat muistuttavat väritykseltään monia muita mittari ja yökköstoukkia.
Kuva: Antti Pouttu (Enontekiö, kesäkuu 2005)
Tunturimittari
Mittarien toukilla on rintajalkojen lisäksi känsäjalat vain aivan takimmaisissa jaokkeissa ja ne liikkuvat mittaamalla.
Kuva: Antti Pouttu (Enontekiö, kesäkuu 2005)
Tunturimittari
Tunturimittarin kotelot on hyvin naamioituneita ja piilossa karikkeen sisällä.
Kuva: Antti Pouttu (Enontekiö, elokuu 2004)
Tunturimittari
Toukat saattavat syödä koivut lehdettömiksi ja koivun lisäksi monet varvut kelpaavat hätäravinnoksi.
Kuva: Antti Pouttu (Enontekiö, elokuu 2004)
Tunturimittari
Koivut kestävät melko hyvin syöntiä ja kasvattavat hyvissä oloissa uudet lehdet syötyjen tilalle.
Kuva: Antti Pouttu (Enontekiö, elokuu 2005)
Tunturimittari
Kuollutta koivikkoa tunturin rinteellä. Myös varpukerros on kärsinyt.
Kuva: Antti Pouttu (Helligskogen, elokuu 2006)
Tunturimittari
Tunturimittarin tuhot näkyvät laajalti maisemassa.
Kuva: Antti Pouttu (Helligskogen, elokuu 2006)
Kuvaus
Tunturimittari on vaaleanharmaa etusiiviltään tummapoikkijuovainen perhonen. Mittarin kellanvihreät pitkittäisjuovaiset toukat saattavat suurina joukkoina esiintyessään syödä kokonaisia tunturikoivikoita paljaaksi. Lajilla ei ole metsätaloudellisesti suurta merkitystä, mutta Lapin metsänraja-alueiden ekologian kannalta laji on merkittävä. Etelä-Suomessa tunturimittari saattaa yhdessä muiden mittariperhosten toukkien kanssa herättää silloin tällöin huomiota yksittäisten koivikoiden lehtien syöjänä. Tunturimittaria tavataan koko maassa. Varsinaisia koivikoiden tuhoutumiseen johtavia massaesiintymisiä tavataan kuitenkin vain Pohjois-Suomen tunturialueilla.
Lisääntyminen ja leviäminen
Tunturimittarit parveilevat elokuun viimeisistä päivistä aina lokakuulle saakka. Naaraat munivat koivun oksiin.
Tunturimittarit talvehtivat muna-asteella. Toukat kuoriutuvat munista kesäkuussa. Ne syövät koivunlehtiä aina koteloitumiseensa asti, joka tapahtuu heinä – elokuussa. Toukat ryömivät maahan koteloitumaan.
Aikuiset perhoset kuoriutuvat esiin koteloista noin kuukauden kuluttua koteloitumisesta, ja aloittavat parveilun.
Tuhot
Tunturimittarin toukkien syönti keskittyy Pohjois-Suomen tunturikoivikoihin, jotka voivat tulla täysin paljaaksi syödyiksi. Toukat syövät koivunlehtiä myös Etelä-Suomessa, mutta ne eivät aiheuta kuitenkaan varsinaisia tuhoja. Muita toukkien ravintokasveja ovat mm. pajut, lepät, hedelmäpuut, mustikka ja juolukka. Tunturimittarien esiintymistä Etelä-Suomessa ja osittain Lapissakin, muualla kuin metsänraja-alueilla, rajoittavat punamuurahaiset, jotka käyttävät tunturimittarin toukkia ravintonaan.
Tunturimittarien massaesiintymiset kestävät yleensä vuoden, jonka jälkeen perhoskanta romahtaa. Tästä johtuu, ettei tunturimittarituho jatku seuraavina vuosina. Paljaaksi syödyt koivut eivät välttämättä kuole lehtien syöntiin, vaan puiden selviytymiseen vaikuttavat aiemmista säätekijöistä johtuva kasvukunto sekä seuraustuholaisten esiintyminen.
Toukat syövät koivunlehdet aluksi repaleisiksi, jonka jälkeen ne jatkavat syöntiään niin, että lehdistä jää vain ruoti ja osa keskisuonta jäljelle. Hyväkuntoiset koivut toipuvat yleensä tuhosta, jollei edellinen kylmä kasvukausi ole heikentänyt niiden kasvukuntoa tai jolleivat koivun kaarnakuoriaiset ole iskeytyneet puuhun.
Tunturimittarien syömien tunturikoivikoiden metsätaloudellinen arvo ei ole kovin merkittävä. Tuhoutuneiden koivikoiden tilalle ei ole kuitenkaan kaikilla alueilla syntynyt uusia koivikoita, mistä johtuen laji on metsänraja-alueilla luettava ekologisesti merkittäväksi tuhonaiheuttajaksi. Viimeisen merkittävä tunturimittarien massaesiintymä sattui maassamme 1965-66, jolloin tunturimittarit söivät Pohjois-Suomessa paljaaksi yhteensä noin 1200 neliökilometriä tunturikoivikoita.
Torjunta
Tunturimittareita on mahdollista torjua lentoruiskutuksin. Käytännössä torjuntamahdollisuuksia heikentää kuitenkin tunturimittariesiintymien laaja-alaisuus.
Samankaltaiset tuhot
Hyvin monet lajit nakertavat koivun lehtiä. Pohjois-Suomessa laajoja tuhoja aiheuttaa vain tunturimittari.