Tyvipikikärsäkäs Pissodes pini
Tyvipikikärsäkäs
Pikikärsäkkäillä tuntosarvet on kiinnittyneet kärsän puoliväliin, mikä erottaa ne tukkikärsäkkäistä, joilla tuntosarvet ovat kiinnittyneet lähemmäs kärkeä..
Kuva: Antti Pouttu (Kemiö, heinäkuu 2017)
Tyvipikikärsäkäs
Aikuisten syönti näkyy neulanpistomaisina pihkaavuotavina reikinä. Syöntijälkiä löytyy taimista tai suurempien puiden latvaosista. Kun syöntijälkiä on runsaasti, voi taimi kuolla.
Kuva: Antti Pouttu (Tohmajärvi, heinäkuu 1983)
Tyvipikikärsäkäs
Pikikärsäkkäiden syömäjälki on usein melko sekava, mutta yhdestä munintakohdasta lähtee toukkakäytäviä säteittäisesti eikä mitään emokäytävää ole.
Kuva: Antti Pouttu (Sipoo, lokakuu 2002)
Tyvipikikärsäkäs
Tyvipikikärsäkkään kotelot ovat suvulle tyypillisesti tikkuisen kotelokehdon suojassa pintapuussa.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, kesäkuu 2011)
Tyvipikikärsäkäs
Toukat elävät useimmiten paksun kuoren alla, mutta niitä tapaa yleisesti myös rungon ohutkuorisemmalla alueella.
Kuva: Antti Pouttu (Tuusula, kesäkuu 2007)
Tyvipikikärsäkäs
Tikat löytävät usein pikikärsäkkäiden kotelokehdot ja hakkaavat ne rikki saadakseen toukan tai kotelon saaliikseen. Kotelokehtoja voi olla pienellä alueella paljon.
Kuva: Antti Pouttu (Hanko, toukokuu 2010)
Kuvaus
Tyvipikikärsäkäs on tumma pitkäkärsäinen kovakuoriainen, jolla on peitinsiivissään kaksi poikkijuovaa. Tyvipikikärsäkäs lisääntyy heikentyneissä männyissä paksun kaarnan alla, jossa sen toukat käytävillään haittaavat puun nestevirtauksia. Pikikiräsäkkäät ovat merkittävä seuraustuholainen männyllä lumi-, myrsky-, pistiäis- ja perhostuhojen yhteydessä. Tyvipikikärsäkäsaikuisten ravintosyönti lisääntymismateriaalin lähistöllä olevissa männyntaimissa näkyy pieninä neulanpistomaisina reikinä taimen kasvainten ja oksien kuorella. Tyvipikikärsäkkäät aiheuttavat valtaosan männyntaimikoiden pikikärsäkästuhoista. Tyvipikikärsäkkäät pystyvät ruokailemaan täysin terveissä männyntaimissa. Laji lisääntyy useimmiten sekundaarisena jo heikentyneiden varttuneiden mäntyjen tyvillä. Tyvipikikärsäkäs on yleinen koko maassa.
Lisääntyminen ja leviäminen
Pikikärsäkkäät munivat keväästä huhtikuulta aina loppukesään elokuulle saakka. Pääosa muninnasta keskittyy keskikesälle. Naaras kaivertaa kärsällään männyn runkoon paksun kaarnan alueelle munintasuppilon, johon se munii.
Munista kuoriutuvat valkeat, jalattomat, ruskeapäiset toukat kaivertavat nilaan oman käytävänsä. Pikikärsäkkäiden syömäkuvioille on tunnusomaista se, että toukkakäytävät lähtevät samasta pisteestä, eli munintakuopasta. Syömäkuviossa on tavallisesti 15-20 toukkakäytävää. Suurin osa toukista koteloituu syksyyn mennessä pitkistä puunsiruista rakentamiinsa kotelokehtoihin.
Aikuiset tyvipikikärsäkkäät kuoriutuvat kotelokehdoista keväällä ja aloittavat ravintosyöntinsä männyntaimissa sekä muninnan mäntyjen paksun kuoren alle. Aikuiset elävät useamman vuoden. Ne talvehtivat maassa.
Tuhot
Taimituhoja esiintyy sopivien lisääntymispaikkojen lähistöllä, esim. aukon reunalle jääneiden mäntypinojen ympäristössä. Tyvipikikärsäkkäät lisääntyvät mäntyjen paksun kuoren alla. Yleisimpiä lisääntymispaikkoja ovat heikentyneet pystypuut, kuorellinen mäntypuutavara ja tuulenkaadot.
Taimikoissa pikikärsäkästuhot jatkuvat niin kauan kuin lähistöllä on lisääntymismateriaalia tarjolla. Lumi- tai neulastuhoalueilla tyvipikikärsäkkäät saavat aikaan lisätappioita.
Tyvipikikärsäkkäät nakertavat männyntaimien latvakasvainten ja oksien kuoreen neulanpistomaisia reikiä, joista alkaa pursuta pihkaa. Reikien alapuolella kuoren alla on havaittavissa ruskea laikku, jonka alueelta nila on kaluttu pois. Kun syöntikohtia on riittävän tiheässä, taimen nestevirtaukset estyvät ja taimi kuivuu. Tyvipikikärsäkästoukkien syönti varttuneiden mäntyjen paksun kaarnan alla saa aikaan puun nestevirtauksen estymisen ja myöhemmin puun kuolemisen.
Tyvipikikärsäkäs on pikikärsäkkäistämme yleisin. Se aiheuttaa suurimman osan männyntaimikoidemme pikikärsäkästuhoista. Laji on myös merkittävä seuraustuholainen männyllä lumi-, myrsky-, pistiäis- ja perhostuhojen yhteydessä.
Torjunta
Heikentyneet pystypuut, tuulenkaadot ja metsässä makaava ylivuotinen kuorellinen mäntypuutavara lisäävät tyvipikikärsäkästuhojen riskiä. Taimikoiden lähellä säilytetyt mäntypuutavarapinot altistavat nuoret taimet pikikärsäkkäiden ravintosyönnille.
Lumenmurtoja, tuulenkaatoja sekä kuorellista havupuutavaraa ei tule makuuttaa metsässä kesän yli. Männiköiden kasvukunnosta tulee huolehtia ajallaan tehdyin taimikonhoidoin sekä harvennuksin.
Samankaltaiset tuhot
Latva- ja taimipikikärsäkäs aiheuttavat samantapaista tuhoa taimissa kuin tyvipikikärsäkäs. Latvapikikärsäkäs iskeytyy primaarisena mäntyjen latvaosiin. Sen syömäkuvioissa toukkakäytäviä on vähemmän ja käytävät ovat lyhyempiä kuin tyvipikikärsäkkäällä.