Verinahakka Stereum sanguinolentum

Kuvat: verinahakan pinnanmyötäisiä itiöemiä kuusen kannolla ja männyn kannon leikkuupinnalla, alimmissa kuvissa ryppynahakka ja purppuranahakka koivulla. Huomaa verenpunainen väri kynnellä raaputettaessa.

Kuvaus

Verinahakka on pinnanmyötäisesti puilla kasvava sieni. Yksivuotisten itiöemien reunat ovat aina hieman alustastaan koholla. Itiöitä tuottava pinta on sileä, lasimainen ja vaaleanharmaa – harmaanruskea. Kosketeltaessa itiöemä muuttuu verenpunaiseksi. Väri palautuu myöhemmin entiselleen.

Verinahakkaa esiintyy kuusella ja männyllä. Suomessa se on toiseksi tai kolmanneksi yleisin kasvavien havupuiden, etenkin kuusen lahottaja. Sienen tartunta tapahtuu rungon haavojen ja vioitusten kautta. Yleisimpiä vioittumisen syitä ovat myrskyt, pakkanen, ja lumi sekä ihmistoiminta, kuten korjuun yhteydessä syntyvät vauriot. Verinahakka lahottaa sekä kasvavia puita että puutavaraa. Toinen yleinen raaputettaessa voimakkaasti punertuva nahakkalaji on ryppynahakka, joka kuitenkin esiintyy ainoastaan lehtipuilla. Nahakoita on lukuisia muitakin lajeja. Kuollutta lehtipuuta lahottava purppuranahakka on yksi yleisimmistä. Se aiheuttaa myös harmaakiiltotautia hedelmäpuilla.