Usein kysytyt kysymykset
Tuulituhoriskikartta
Mitä kartan arvot tarkoittavat?
Kartan arvot kuvaavat todennäköisyyttä sille, että metsikössä tapahtuu tuulituhoja viiden vuoden aikana aineiston keruuajankohdan olosuhteissa. Käytännössä kartan arvoja kannattaa tulkita suhteellisina eroina metsiköiden tuulituhoriskeissä. Tuulituho ei välttämättä tarkoita metsikön täydellistä tuhoa, vaan tuhon aste voi olla myös pienempi.
Miksi kartta näyttää metsälleni korkeaa tuulituhoriskiä?
Tuhotodennäköisyyttä kartalla nostavat puuston pituus, sekä kuusivaltaisuus, avoimet metsänreunat, tuulinen kasvupaikka, viimeaikaiset hakkuut, kasvupaikkatyyppi (suurempi riski kuivilla ja vähäravinteisilla kasvupaikoilla), maaperän tyyppi (suurempi riski karkelajitteisilla kivennäsmailla), maaperän ohuus ja eteläinen sijainti. Näiden perusteella voi päätellä, mitkä tekijät nostavat tuhoriskiä juuri tietyssä metsässä.
On myös mahdollista, että kartan pohjana käytetyissä tiedoissa on epätarkkuuksia tai että ne eivät ole riittävän ajantasaisia. Puustotiedot perustuvat vuoden 2015 metsävarakarttoihin, hakkuutiedot tulevat metsänkäyttöilmoituksilta, ja ne ulottuvat vuoteen 2015 asti.
Miten kartan värit tarkoittavat?
Kartta kuvaa kuviotason tuhotodennäköisyyttä. Karttasovelluksessa on kuviotason tarkastelun avuksi työkalu, jolla voi rajata kiinnostuksen kohteena olevan kuvion ja palvelu laskee keskimääräisen todennäköisyyden kuviolla. Kuvion keskiarvon käyttäminen myös pienentää yksittäiseen karttaruudun (pikselin) arvoon liittyvää epävarmuutta.
Kartan väritys on määritelty sen mukaan, miten kartan arvot jakautuvat. Väriluokkien rajat on määritelty kartan riskiarvojen jakauman persentiileille 10 prosentin välein, ja ylin luokka on vielä jaettu kahteen osaan (persentiilit 90 – 95, ja yli 95). Näin ollen alin luokka sisältää 10% koko kartan pienimmistä arvoista, kaksi alinta luokkaa yhdessä 20% koko kartan pienimmistä arvoista, jne.
Miten kartta on tehty?
Kartta perustuu 11. valtakunnan metsieninventoinnin (VMI) tuhohavaintojen pohjalta tehtyyn tilastolliseen malliin, joka on yhdistetty useista lähteistä koottuihin paikkatietoaineistoihin. Puuston ominaisuudet (pituus, puulajit, avoimet mestäreunat) tulevat tuhoriskikarttaan Luken metsävarakartoilta (v. 2015 tilannetta kuvaavat kartat), paikallinen tuulisuus Ilmatieteenlaitoksen kehittämästä aineistosta, metsänkäyttöhistoria perustuu kartalla Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoituksiin, ja maaperätiedot GTK:n ja Maanmittauslaitoksen aineistoihin. Näiden lisäksi kartan laskentaan vaikuttaa myös keskimääräinen lämpösumma vuosina 1985-2014 (kartalla laskettuna Ilmatieteenlaitoksen aineistoista).
Kartan menetelmistä on julkaistu tieteellinen artikkeli, jossa menetelmät on kuvattu yksityiskohtaisesti: linkki artikkeliin ja avoimesti saatavilla olevaan preprint-versioon (käsikirjoituksen versio ennen vertaisarviointia).
Kartan aineiston voi ladata rasterimuodossa paikkatietojen latauspalvelu Paitulin kautta.
Lumituhoriskikartta
Mitä kartan arvot tarkoittavat?
Kartan arvot kuvaavat todennäköisyyttä sille, että metsikössä tapahtuu lumituhoja viiden vuoden aikana. Käytännössä kartan arvoja kannattaa tulkita suhteellisina eroina metsiköiden lumituhoriskeissä.
Miten kartta on tehty?
Kartta on tehty Luonnonvarakeskuksessa (Luke) ja se perustuu tilastolliseen malliin lumituhon todennäköisyydestä. Mallin aineistona on käytetty lumituhohavaintoja 10., 11. ja 12. valtakunnan metsien inventoinneissa (VMI). Kartta on laskettu yhdistämällä malli useista lähteistä koottuihin paikkatietoaineistoihin.
Kartalla lumituhon todennäköisyyttä lisäävät korkea lumikuorma, korkeus merenpinnasta sekä sijainti maastossa ylempänä lähiympäristöön verrattuna (esim. mäen päällä). Mäntyvaltaisissa metsissä lumituhon todennäköisyys on korkeampi muihin puulajeihin verrattuna. Korkeampi puuston pohjapinta-ala ja pienempi keskiläpimitta nostavat myös tuhon todennäköisyyttä kartalla.
Lumikuorman osalta kartta huomioi kullakin alueella keskimäärin kerran viiden vuodessa esiintyvän maksimilumikuorman tason. Tämä aineisto perustuu Ilmatieteenlaitoksen lumikuormamallinnukseen. Metsäaineistoina kartta käyttää Luken metsävarakarttoja, jotka kuvaavat vuoden 2017 tilannetta. Topografiaan liittyvät muuttujat on laskettu Maanmittauslaitoksen korkeusmalleista.
Tarkempi kartan menetelmien kuvaus löytyy täältä (englanniksi).